Jo aikaisin keväällä pohdittiin, että pohjoisen ruska olisi hauska nähdä. Ja Norja syksyllä. Myös Perhe Pikarinen oli ajatellut samaa ja samalle viikolle, joten päätimme että ainakin osa matkasta onkin yhteistä reissua ja kokemusta.

Lähtöpäivä 7.9. Espoo – Pello

Aamusta käynnisteltiin kulkuneuvoa ja lähdettiin matkaan vähän kahdeksan jälkeen. Pikariset lähtivät miltei samanaikaisesti ja saavuttivat meidät Järvenpään kohdilla nelostietä matkatessamme.

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Lahdessa, jossa kävimme tankilla ja pidettiin ensimmäinen jaloittelutauko ja samalla Roki pääsi nostamaan koipea. Tästä eteenpäin jatkoimme matkaa ja pysähdeltiin kusitauoille muutaman sadan kilometrin välein.

Illan suussa, noin useamman sadan kilometriä ajelun jälkeen kävimme tankilla Ala-Temmeksessä, mikä on hieman ennen Kempelettä ja Oulua. Tästä jatkettiin Pelloon, sillä Mikon tuttavalla on pihassa sopivaa tilaa yöpyä.

Matkalla kohti Pelkoa pysähdyimme ”virallisella” napapiirillä. Oikeastihan se siirtyy aina vähän.

8.9. Pello – Kilpisjärvi

Aamulla Tapio kävi Rokin kanssa kävelyllä Pellossa ja löytyi taidetta.

Yövyimme jälleen tutussa paikassa, Kilpisjärven Retkeilykeskuksessa. Paikka on tuttu jo muutaman käynnin jälkeen. Täällä pääsi saunaan, mikä olikin muuttunut sitten viime käynnin.

9.9. Kilpisjärvi – Tromsdahlen

Kilpisjärveltä Norjaan päin ylitetään valtakunnan raja. Missä toki myös pitää pysähtyä.

Päivän mittaan alkoi tuntua siltä, että siili olisi muuttanut kurkkuun. Aiemmin edellisenä päivänä Kilpisjärvellä Piia (Pikaristen autokunnassa) oli todennut itselleen tarttuneen koronan, joten teimmepä testin. Jussilla olikin sitten myös osuma, mutta todennäköisesti altistuminen on tapahtunut jo edellisen viikon perjantaina tai torstaina. Mahdollisesti.

10.9. Tromsdahlen – Fosselv

Tromssan jälkeen reittimme jatkui toiseen suuntaan kuin Pikarisilla. Me lähdimme Tromssasta itään päin, kun Pikaristen retkikunta jatkoi länteen.

Matkalla kohti seuraavaa yöpaikkaa näimme aiemmin spotatun mielenkiintoisen siirtolohkareen, jota on taidettu maalata sekä luvalla että vähän luvattakin.

Yöpaikka tällä kertaa on tuttu Fosselv Camping, jossa olimmekin käyneet aiemmin nykyisen auton ekalla Norjan reissulla vuonna 2017.

11.9. Fosselv – Stabbursdalen

Matkamme jatkui maisemia ja ruskaa katsellen sekä maisemapaikkoihin pysähdellen. Seuraava yöpymispaikka oli Stabbursdalen Resort.

12.9. Stabbursdalen – Tana Bru – Nuorgam – Ivalo

Jatkoimme matkaa eteenpäin kohti Tana Bru:ta, tuttavallisemmin Tenojoen siltaa. Tiet olivat kapeita ja välillä kunnoltaan hieman heikompia. Ja tapahtui sitten se, mitä pelkäsimme joskus käyvän: Kohdattaessa kapealla tiellä toista ajoneuvoa voivat peilit osua toisiinsa! No nyt se sitten tapahtui. Onneksi vauriot eivät olleet suuria ja peilit säilyivät ehjinä, vaikkakin peilin kuori otti osumaa. Tosin vilkku hajosi samalla, mutta vaurio ei vaikuttaisi olevan iskussa vaurioitunutta poltton lankaa kummempi.

Koska Jussi ei ole koskaan vielä käynyt Suomen (sekä EU:n) pohjoisimmassa pisteessä, piti sekin nyt sitten nähdä. Samoin käynti maailman pohjoisimmassa Alkossa odotti.

Seuraava yöpaikka olikin sitten Ivalossa asuva radioamatöörituttumme, jonne on ollut aie mennä käymään jo pidemmän aikaa. Täältä emme ottaneetkaan yhtään kuvaa. Koska Jussin tauti olikin tiedossa, niin isäntämme otti silti vastaan mutta pidimme sopivan etäisyyden.

Illalla sitten havaitsimme, että nyt Tapiokin sai testiviivan esiin, joskin hailakkana. Sillä viisiin.

13.9. Ivalo – Sodankylä – Tervola

Tänään onkin Rokilla merkkipäivä. 12 vuotta tassuttelua ilonamme.

Jatkaessamme Ivalosta matkaa eteenpäin, piti etsiä sopiva polttimo peilin äärivilkkuun, jotta kojetaulussa ei olisi valovikailmoitusta koko ajan. Sellainen löytyikin Inarin Fixus -liikkeestä.

Matkamme jatkui kohti etelää ja seuraava paikka yöpuulle löytyi hieman etäämmältä päätiestä, nimittäin Hotel Kätkävaara Tervolassa.

14.9. Tervola – Kaustinen

Hyvästelimme Kätkävaaran aamutoimien jälkeen ja nostimme kytkintä. Matkalla pohdimme reittiä, sillä vaihtoehtona olisi palata samaa reittiä pitkin nelostietä takaisin tai valita vaihtoehdoista toinen, tulla kolmostietä pitkin. Valitsimme tämän, sillä tätä reittiä emme olekaan menneet vielä.

Päädyimme yöpymään Kaustisen viereen Tastulan lomakylään.

15.9. Kaustinen – Espoo

Kaustisilta startattiin aamutuimaan jo kello 10 aikaan liikkeelle. Matkasimme edelleen ajatuksella, että mennään kolmostietä pitkin kotiin.

Matkalla ei sattunut mitään erityistä, tosin yksi: Jussi aloitti ajamisen ja jossain kohtaa alkoi tuntumaan vähän heikotusta ja huimausta, joten vaihdettiin kuljettajaa kesken matkan ja jaloiteltiin välillä. Varmaan lyhyempi yöuni edellisenä yönä sekä edelleen vaikuttava koronatartunta heikentää oloa meillä kummallakin.

Summa summarum: Saadusta koronasta huolimatta matka oli antoisa ja saimme nähdäksemme melkein hienoimmat maisemat ruskan muodossa, mitä pohjoinen Suomi ja Norja vain voivat tarjota. Myös säät olivat lähes parhaat mahdolliset, sillä loppupäiviä lukuunottamatta lämpöä riitti +20-24°C ja aurinkoisia päiviä oli enemmän kuin odotettiin ja enemmän kuin pilvisiä tai sateisia päiviä.

Tromssassa tuuli aivan tolkuttomasti ja ja tuulinen sää jatkui seuraavaan yöhön Fosselvin leirille, missä jo arvelin että kaatuukohan tää mökki pian..

Kaiken kaikkiaan kiva reissu. Nyt parannellaan koronatartuntaa ja toivotaan että Piia toipuu myös, sillä hänelle tuntui korona osuneen hieman voimakkaampana.