Kävimme Elisanpäivän kunniaksi vuonna 1986 perustetussa Elisan puhelinmuseossa. Museo sijaitse Helsingin Runeberginkadulla Lars Sonckin suunnittelemassa keskusrakennuksessa, joka valmistui 1915.
Museotilassa on toimiva puhelinkeskus järjestelmä toimivine puhelimine. Mukava seurata miten releet raksuu kun puhelimesta valintalevyä kiertämällä reitti A-tilaajalta B-tilaajalle muodostuu.
Kansallismuseo menee isomman remontin ja laajennustyön vuoksi useaksi vuodeksi kiinni. Avajaisen odotetaan olevan keväällä 2027.
Tätä ennen olivat tänä viikonloppuna 48h putkeen auki. Joten sateen saattelemana tulimme katsomaan ihan ensimmäistä kertaa, että mitä löytyy.
Tänään kesän museokierrokseen kuului Hämeenlinnassa oleva Museo Militaria. Museossa on hienosti esillä Suomen sotahistoriaa kolmessa kerroksessa ja ulkona. Harmillisesti vitriinien valaistus oli hoidettu niin, että oli vaikea saada mitään kuvia mistään. Osa spoteista oli päin näköä kun yritti lukea tekstejä seinillä, joissa toki hyvin kerrottu sota-ajastammme.
Museokortille käyttöä, Kiasmassa Daniel Steegmann Mangrané sekä Tom of Finland -näyttelyt.
Danielin tuotoksista ei tullut niin paljoa otettua kuvia. Seuraavana sitten Toukon tuotoksia.
Tähän vielä sisältövaroitus alastomuudesta ja seksuaalisuudesta. Jos sitä nyt tarvitsee erikseen edes mainita..
Lopuksi vielä syömään hyvin Zetorissa. Sekä hyvin että hinnakkaasti. Ehti jo tottumaan Viron hintatasoon ulkona syödessä.
Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuosi huipentui värikkääseen Rainbow River -taikamaahan.
Flowers of Lifen pääsuunnittelija Veikko Lappalainen luonnehtii Rainbow Riveria näin: “Joen virtaus keskellä pimeintä vuodenaikaa. Auringonvalon heijastukset vesipisaroissa saavat aikaan sateenkaaria ja värien juhlan pimeyden keskelle. Koko joenvarsi muuttuu sateenkaarien värittämäksi taikamaaksi. Varsinainen värikylpy läpi pimeimmän ajan lomien, aina loppiaiseen saakka!”
Käytiin tutkimusmatkalla Länsimetron jatkeelle Kivenlahdesta Matinkylään.
Samalla synttäripäivällinen Haraldissa. Jälkkärikin oli hyvää, mutta kuva unohtui.
Hieman kulttuuria. Kävimme 18.8.2022 Espoon kulttuurikeskusessa Tapiolasalissa nauttimassa PV:n varusmiessoittokunnan kiertueen toista esitystä.
Nähtävää oli ja kuultavaa. Oli hieno keikka. Heti alkuun avattiin kyynelkanavat Yön Jotsenlaululla Saimaan progetyylisellä sovituksella.
Alla muutamia kuvia ja videoita niin meistä kuin itse keikalta. Voi olla että videoiden osalta voi tulla kommentoitavaa, jos sattuu olevaan teostomatskua. Tosin nämähän ovat covereita.
Tämän vuoden yksityinen musiikkitapahtuma Peräkorpirock on ollut perinteinen kesäloman päättävä tapahtuma, johon olen ollut kutsuttu jo vuosien ajan.
Peräkorpirock 2022 on monella tavalla erilainen. Tapahtuman kerrottiin olevan viimeinen ja sarjassaan 20. kerran järjestetty tapahtuma.
Mutta tänä vuonna meinasi tuossa tapahtumassa käynti jäädä meidän osalta mennä pipariksi. Sen lisäksi, että meillä Tapio oli vielä puolikuntoinen sairastetun k-taudin jäljiltä, oli myös tuttavaperhe Pikaristen isäntä Mikko omalla musiikkikeikalla Kiteellä.
Tämä ongelma ratkaistiin sitten niin, että minä ryhdyin varamieheksi Mikon tilalle ja menimme Piipan ja Santerin sekä Tuomaksen voimin Peräkorpeen ja näin ei jäänyt tämäkään tapahtuma kokonaan näkemättä. Tällä kertaa otin jonkun verran kuvia, mutta sitäkin enemmän videoita.
Seuraavassa osiossa on sekalaisia – ja ei välttämättä kronologisessa järjestyksessä olevia videopätkiä tapahtumasta. Ihan kaikkia soittajia tai kappaleita ei tallennettu toimestani.. Kännykällä en tuohon ihan tohtinut ryhtyä.
Semmoinen oli tänä vuonna Peräkorpirock.
Illemmalla oli vielä jatkobileet “pommarissa”, mikä on oikeasti vanha kaalivarasto, mutta täältä ei minun mukaani tarttunut sen enempää kuvia kuin videotakaan. Toimitus pahoittelee.
Tämän hetken tiedon mukaan tämä ei ihan tämmöisenään ainakaan jatku. Tilalle saattaa tulla jotain kevyempää. TBA.
Työyhteisöni oli järjestänyt tietämättäni 50-vuotislahjaksi mahdollisuuden käydä syömässä Michelin-tähden ansainneessa ravintola Demossa Helsingissä.
Alkupalana tarjoiltiin eräänlaista fermentoitua hapankorppua ja mätiä tuulihatussa.
Tämän jälkeen tarjoiltiin kermainen kalakeittoannos sekä törkeän hyvää pataleipää.
Tämän jälkeen pöytään kannettiin kyyhkyn rintaa ja maksaa steissiltä – no ei sentään. Ranskasta saakka. Lisäksi merisuolalla maustettua vaahdotettua voita ja maalaisleipää. Se oli kyllä aika tavallista sekaleipää oikeastaan.
Tätä seurasi poro-tartar sekä kampasimpukkaa veriappelsiinihunnulla. Sitten pöytään kannettiin homeista juustoa hillon kera – ja sepä oli makoisaa. Sitten jälkiruoaksi saimme marmeladi- sekä macaron-luomukset ja kahvit.
Loppusumma lisäviineistä, alkujuomista ja vedestä kylmäsi.
Lopputuloksena oli kyllä elämäni kallein ateria ikinä – siis omaan piikkiin ainakin muun kuin itse ruoan osalta. Mutta oli se elämyksenä kuitenkin jotain sellaista, mitä ei ehkä kovin monesti pääse kokemaan.
Kiitos siis työyhteisölle ja heidän syville taskuilleen. ❤️
Toinpa Jussin katsomaan Blue Man Groupia kun nyt oli Helsingissä. Itse olin ja nähnyt Las Vegasissa.
Me jäimme Stadiin syömään Zetorissa maksaa ja Ukko-Pekka 1009 höyryjuna lähti takaisin Kirkkonummelle ilman meitä. Hieno kokemus oli matkata tällä junalla.
Senaatintorilla oli kalustoesittelyä. josta siirryimme Bryggerin kautta kohti Tähtitornin mäkeä.
Kaivopuiston Tähtitornin mäeltä käytiin katselemassa Hornetien ja Midnight Hawksien ylilentoa.
Saimme talvella 90-v lahjaksi ystäviltämme kuumailmapallolennon. Tämän päivän ollessa 4-vuotispäivä yhteisen elomme alkamisesta, kävimme suorittamassa tämän lentokokemuksen.
Kokoontuminen lennolle tapahtui Malmin lentoasemalla, josta siirryimme lähtöpaikalle Mäntsälään.
Mäntsälän Urheilupuiston kentälle purettiin ilma-aluksemme koreineen ja palloineen, joka avattiin ja täytettiin kuumalla ilmalla.
Lennolla oli huikeat näkymät ja sää oli mitä parhain.
Kuumailmapallolento suoritettu ja diplomit aateloinnin kera saatu. Oli huikeeta, kiitos vielä kerran kaikille! Nyt ollaan matkalla takaisin Malmille jostain Pornaisten pohjoispuolelta.
