Kesäloman viimeiseksi jäävä turreilu Espoossa automuseoon.

Täällä ei ole tullut vielä koskaan käytyä vaikka tarkoitus on ollut jo pitkään.

Loman lähestyessä loppuaan oli vielä aikaa tutustua lisää Helsingin nähtävyyksiin ja paikkoihin, joissa ei stadilaisena, eikä espoolaisena ole tullut paljon käytyä, jos ollenkaan.

14.8. Uusi ratikkalinja nro 13

Tultiin Helsinkiin ajamaan uusi ratikkalinja numero 13 Pasilasta Kalasatamaan (Sompasaareen). Junalla Kauklahdesta Pasilaan, ihan vaan katsoaksemme, millaisen mylleryksen kaupunkiradan rakentaminen on saanut aikaan. Juhannuksen jälkeenhän oli kuuden viikon liikennekatko rantaradalla isompien infratöiden ajan. Oli jo havaittavissa miten maisema ja radan linjaus muuttuu.

Pasilaan päästyämme pysähdyttiin oluelle Bierhaus Berlinin terassille.

Tauon jälkeen siirryimme Maistraatintorille, josta nousimme raitiolinja 13 kyytiin kohti Kalasatamaa. Hienosti kirskui pyörät mutkissa, ihan stadilainen ääni lähti, espoolaiset eivät vain osaa arvostaa. Reitti kulki: Pasilanraitio, Pasilan silta, Itä-Pasilan läpi, Velodromin ohi, Kumpulaan, josta matka jatkui Kyläsaaren kautta Kalasatamaan ja Sompasaaren kärkeen.

Ratikan oltua hetken päätepysäkillä ja ollessaan lähdössä takaisin, kuljettaja kuulutti, että Kalasatamassa virtajohdin pudonnut ja ei ole vielä tietoa milloin jatkuu matka, joten lähdimme kävelemään Kalasataman metrolle. Tulikin siis apostolin kyyti.

Nythän metrossakin on liikenne sulki Rautieaseman kohdalla, eli idästä ei pääse länteen ja toisin päin. Idästä tulessa on pääteasema siis Kaisaniemessä Helsingin Yliopiston asema.

Helppo kävely Fennia-talon läpi Rautatientorille ja siitä Vltavaan vielä yhdellä oluelle ennen kotimatkaa junalla Kauklahteen. Kauklahdessa vielä osui bussi sopivasti aikatauluun, joten viimein pätkä sillä melkein kotiovelle.

Tänään kulkineina oli bussi, juna, ratikka, metro ja takaisin vielä juna ja bussi. Kaksi kertalippua joutui lunastamaan, koko reissu ei oikein mahtunut 1.5h:iin.

15.8. Taiteiden yö

Helsingissä on järjestetty Taiteiden yö -festivaali vuodesta 1989, kertaakaan ei ole käyty, eikä nytkään voi ihan niin sanoa kun tultiin päivällä tutustumaan Ateneumin tarjontaan. Ja ihailemaan Kaj Stenvallin maalauksia Galleria Brondassa Annankadulla.

Ateneum

Eero Järnefeltin taidetta kolmannessa kerroksessa.

”Ajan kysymys” -kokoelmanäyttely muissa kerroksissa.

Kaj Stenvall – Galleria Bronda

Galleria Brondassa oli esillä Kaj Stenvallin Ankka- ja Putin-taidetta.

Lounas

Täältä siirryimme myöhäiselle lounaalle. Naughty (Beef patty (140g), cheddar, St. Agur blue cheese, bacon jam, rocket, aioli) oli erinomainen.

Temppeliaukion kirkko

Lopuksi vielä tutustuminen Temppeliaukion kirkkoon.

Palatessamme kohti kotia tuli puheeksi, että Lahdessa ei ole juuri koskaan tullut käytyä ja Lahden radiomäellä olevassa museossa ainakaan Jussi ei ole käynyt koskaan. On siis aika korjata tämäkin puute. Tapsa sen sijaan oli käynyt vuosia sitten.

Reissun päätös

Museon jälkeen siirryimme tylsää nelostietä kohti kotia. Alkoi jo nälkä kurnimaan ja muutenkin reissuväsymystä oli havaittavissa.

Kaikenkaikkiaan kahdessa osassa tehty reissu painottui tällä kertaa itäiseen ja kaakkoiseen osaan maata, joissa ei juuri ole lomareissuilla tullut käytyä. Paljon tuli nähtyä, mutta niin paljon olisi vielä näkemättä!

Seuraavaan kertaan siis.

Tälle päivälle on luvassa melko maltillinen siirtymä, sillä vielä ei ole kiire kotiin. Ajattelimme käydä kahdessa paikassa, nimittäin Taavetin linnoituksen raunioilla lähellä Luumäkeä ja Kouvolan koti/radiomuseolla, jonka yhteydessä on myös kotimuseo.

Taavetin linnoitus

Ruotsin ja Venäjän välinen taistelu Suomen alueella synnytti lukuisia linnoituksia ja Taavetin linnoitus on yksi näistä.

Ja kuinka ollakaan, löysimme ystäviemme Pikaristen aiemman matkailuauton ihan sattumalta tämän paikan pysäköintialueelta. Miten sattuikaan!

Kouvolan kotimuseo

Edellisen päivän paikasta spotattiin Kouvolan putkiradiomuseon esite ja siitäpä tuli ajatus, että tuollapa pitääkin käydä. Ensin samassa paikassa olevan kotimuseon kuvia:

Putkiradiomuseon kuvia

SFC Leininranta

Yöpaikka SFC Leininrantaan saavuimme jälleen melko sopivasti ennen ruuhkaa. Paikalleen asettumisen jälkeen nautimme ensin iltapäiväkahvit.

Täällä on näemmä joulu aina. Tai ainakin kuusi, johon ripustetaan mm. turhat ajuri-cd:t

Virolahden bunkkerimuseo

Lisätietoa täältä

Salpalinjamuseo

Salpalinjamuseossa tarjoiltu torstain hernekeitto oli muuten ehkä parasta, mitä ollaan ikinä syöty. Todellakin herkullinen hernekeitto ja mallisuoritus, millaista hernekeiton pitäisi olla. 6/5 pisteet!

SFC Purho

Nähtävyyksien jälkeen alkoi olemaan päivän energiat käytetty ja oli aika etsiytyä seuraavaan yöpaikkaan. Lähietäisyydellä olikin SFC Purho johon pääsimme sopivasti ennen sauna-aikaa.

Haminan nähtävyyksiä

Hamina on monestakin asiasta tunnettu. Useimmat muistavat, että siellä on Reserviupseerikoulu ja vuosittain siellä on mm. Hamina Tattoo -tapahtuma. Haminan historiaan kuuluu paljon muutakin, eikä kaikkien lukuisien museoiden käymiseen ihan päivä riitä. Emme siis edes yrittäneetkään käydä joka paikassa. Koiran kanssa vähän hankalaa ja aikakin oli jo hieman kortilla. Hieman kuitenkin lonnittiin pitkin poikin.

RUK-museo ja Wanha Veteraani

Kun kerran Haminassa ollaan, niin pitäähän RUK:in käymättömien käydä katsomassa RUK-museo. Tällä kertaa Jussi pääsikin ilmaiseksi sisään, kun esitti taskussa olleen leijonallisen kortin.. 😎

Yöksi Suomen kaakkoisimpaan kulmaan

Tätä paikkaa kaakkoisemmaksi ei voi oikein mennä ainakaan autolla. Täällä onkin Suomen kaakkoisin leirintäalue, Hurpun tila. Ei mikään erityisen luksusvarusteltu kylläkään, sillä alueella tarpeita varten on vain huussit. Ehkäpä yhden yön selviää ilman juoksevaa vettä vessassa.

Santalahdesta suunnattiin katsomaan Langinkoskea, jossa sijaitsee Keisarillinen kalastusmaja. Lisää infoa myös täältä.

Langinkosken jälkeen suunnattiin kohti Kotkan Merimuseo Vellamoa.

Merikeskus Vellamo

Merimuseo, jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi. Tänne saisi käytettyä enemmänkin aikaa, nyt meni vajaa kolme tuntia. Vartiolaiva Telkkä jäi vielä tutkimatta.

Tarmoon oli järjestetty fixu reitti selkein opastein.

Museo ja näyttelyt

Puun vuoro esitteli Kyminlaakson puuteollisuutta.

Aarnikotkan siipien alla. Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista.

Museon pysyvää näyttelyä.

Kohtalona Ruotsinsalmi oli hieno esitys Ruotsinsalmen kohtalosta. Erityisen hieno oli 3D-mallinnuksen ja videon yhdistelmä kylä vaiheista ja asukkaista

Majakkalaiva Kemi

Jäänmurtaja Tarmo

Muut alukset

Illaksi leiriin

Illaksi suunnattiin Haminaan ja sen eteläpuolella olevalle Hamina Camping, Pitkät hiekat -leirintäalueelle. Jäädään tänne pariksi yöksi.

Seuraava päivä aloitettiin alueen ravintolan aamiasbuffalla ja käytiin saunomassa. Sitten olikin hyvä vaan olla, rakentaa radioasema ja pitää muutama QSO.

Lähtöaamuna olikin vielä hyvä käydä saunassa ennen kun jatkoimme Haminan ihmeitä katsomaan ja seuraavia seikkailuja kohden.

Parin yön jälkeen jatkoimme sunnuntaina taas kohti Kotkaa ja siellä Mussalon Santalahti Resort -leirintäaluetta.

On hieno alue ja vastaanoton palvelu mitä erinomaisin. Helppo harmaiden tyhjennys ja juomaveden saanti. Jokaisella ruudulla omat sähköt ja TV-antenniverkko.

Kivetty terassialue on kiva bonus. Huoltorakennuksen WC (sis. pyllypuhel..eiku bideesuihkun) ja suihkut olivat erittäin siistit ja modernit.

Paikka oli varsin viihtyisä ja vastaanotto erittäin lämmin ja välitön.

Tänään siis Kotkan suuntaan, sillä palautamme aiemmin sieltä ostamamme Fiatin sisätuulettimen johtosarjan, sillä sisätilan tuuletin korjaantui pelkällä etuvastuksen vaihdolla ja tämä johtosarja olikin jäänyt tarpeettomaksi.

Tämän jälkeen suuntasimme kotia kohden. Päätimme, että koska ajamme kiireettä, tylsä moottoritie ei ole paras vaihtoehto. Siispä vanha Porvoontie (170) on oiva valinta. Vanhat tiet ovat maisemallisesti vaan niin miellyttäviä.

Ajellessa kohti kotia havaitsimme tien varressa mainoksen kyläkahvilasta, joten piipahdettiin Pyhtäällä kyläkahvila Onnissa, mistä löytyi välipalaksi mainiot lihapiirakat. Mainio paikka!

Kotiin päästyämme suoritetaan vaate- ja muuta huoltoa sekä hetki lepoa. Ensi viikolla matka jatkunee taas.

Postista haettiin kiinasta saapunut paketti, jossa oli autoomme uudet USB-pistorasiat. Näiden asennus onnistui helposti.

Tämä päivä oli lähinnä siirtymistä takaisin etelään. Yöpaikaksi valikoitu Lomakeskus Tommolansalmi.

Markiisi unohtui avata edellisessä paikassa kuivumaan. Joten avattiin täällä ja tietenkin hetken päästä alkoi tihkumaan.

Huomenna Kotkan suuntaan, sillä palautamme aiemmin sieltä ostamamme tuulettimen johtosarjan.

Jäimme Kalevala Campingiin toiseksi yöksi ja vierailimme viereisessä Talvisotamuseossa. Museo on hienosti toteutettu kertomaan talvisodasta Kuhmon aluella. Pieneen tilaan saatu hienosti esiteltyä sodan vaikutuksista aleeseen.

Kolin kansallismaisemia

Siirtyminen Kuhmoon

Radioamatööriasema toiminnassa pitkästä aikaa

Emme ole olleet äänessä HF-alueella juuri koskaan. Ainakaan yhdessä ollessamme matkoilla, emme ole pitäneet kovin tärkeänä osana että pitäisimme HF-radioaseman pystyyn jossain. Tällä kertaa teimme toisin.

Pidimme muutamia yhteyksiä mm. Tall Ships Race -tapahtuma-asemaan Gotlannissa sekä muutamia kotimaan yhteyksiä.

Tässäkin paikassa viihdyimme pari yötä.

Kuvat: Tapio, tekstit: Jussi

Parikkalassa on erikoinen patsaspuisto, joka on vain kilometrin päässä yöpaikastamme. Hämmentäviä betonista muotoiltuja hahmoja.

Tästä oli hyvä jatkaa matkaa Parikkalan keskustaan tekemään täydennysostoksia ja suunnata Joensuuta kohden kesäleirille.

Parin yön pysähdyksen ja Loviisaan tutustumisen jälkeen suuntasimme keskiviikkoaamuna keulan kohti itä-koillista, sillä matkan ekana pääkohteena ja suuntanamme on viikonloppuna järjestettävä vuoden 2024 Suomen Radioamatööriliiton kesäleiri. Mutta sitä ennen matkaamme rauhassa eri kohteita ihmetellen.

Loviisasta lähtöä ennen käymme katsomassa erästä venäjän ja ruotsin välisien sotien (suuri pohjansota 1700-1721 ja Hattujen sota 1741-1743) jälkeen rakennettua Loviisan maalinnoitusta, minkä rakentaminen aloitettiin vuonna 1748.

Loviisan Bastioni Ungern

Bastionin vieressä oli karjaa laiduntamassa.

Strömforsin Ruukki

Matkallamme oli myös eräs tunnettu ruukkialue, jossa piipahdimme, eikä täältä ilman ostoksia selvinnyt.

Ilmastointi ja tuuletin

Strömforsista liikkeelle lähdettäessä havahduttiin tosiasiaan, ettei auton ilmastointi ja tuulettimet toimi oikein. Tuuletin toimi vain täysillä asennossa 4, mutta tuolloin ilmastoinnin päälläoloa ilmaiseva merkkivalo sammui. Matkalla kiivaasti suoritettu googlaus tuotti tulokseksi epäilyn, että vasta kuusivuotiaassa autossa olisi sisätilan tuulettimen etuvastus ja/tai liitäntä mennyt rikki. Tätä vikaa on monikin ihmetellyt useamman eri vuosimallin matkailuautossa sekä muissa Ducatoissa.

Tässä kohtaa matkaa olimme Kotkassa, ja reittimme varrelle osuikin Fiatin huoltoliike Hyvän tuulen auto, missä tiedettiin tuulettimen ja ilmastoinnin vian ilmenemisen perusteella syyksi Fiateissa oleva, jopa tyyppiviaksi laskettava ongelma tuulettimen moottorin etuvastuksessa sekä usein myös sen liittimessä esiintyvät kontaktiviat, jotka joskus aiheuttavat jopa tulipalon alun.

Huoltoliikkeellä ei ollut tarjota etuvastusta, mutta liittimen korjauskitti oli tarjolla melko suolaisella 45 euron hinnalla. Kitti sisälsi neljä lyhyttä valmiiksi krimpatuilla liittimillä olevaa johtimenpätkää, puristusliitokset kutisteholkeilla sekä ehkä sen arvokkaimman osan, liitinrungon.

Läheisestä Motonetistä löytyi etuvastus varaosien noutotiskiltä kohtuulliseen hintaan.

Kun pääsimme Parikkalan eteläpuolelle seuraavaan yöpaikkaan Laatokan porttiin, alkoi Tapio tutkimaan, kuinka helposti tuo tuulettimen ongelma lähtee aukeamaan. Ja helposti lähtikin, joskin 5,5mm hylsyn vaatinutta työkalua ei ollut, mutta onneksi siihen riitti lattapihdit.

Totesimme tuulettimen liittimen olevan kunnossa: Ei vaurioita havaittavissa. Ei huonon kontaktin aiheuttamia palamisen alkuja tai muutakaan. Hyvä niin. Sitten irrotimme ja vertailimme uutta ja vanhaa etuvastusta toisiinsa niin ulkoisesti että mittauksin. Pieniä eroja havaittiin, muttei mitään erityisen suurta.

Vaihdettiin uusi etuvastus vanhan tilalle ja laitettiin paikalleen. Jännitys tiivistyi, toimiiko nyt tuuletus? No totta kai, sehän lähti toimimaan. Phew!

Sellainen vika ja korjaus tällä kertaa. Tarviiko joku Fiat Ducaton tuulettimen liitintä piuhoineen? Lähtis halavalla!

Seuraavana päivänä matkamme suuntautuukin sitten Joensuuhun.

Tänä vuonna lomalle lähtö meni näin pitkälle heinäkuuhun. Useimpina vuosina nimittäin kesälomareissun aloitus sijoittuu Suomen Radioamatööriliiton vuosittain järjestettävän kesäleirin ajankohtaan. Aloitimme matkan kohti Joensuuta ja kesäleiriä. Ensimmäisenä etappina Loviisa ja sen nähtävyydet.

Tänä vuonna leiri onkin viikkoa myöhemmin kuin yleensä. Viime vuonna taas leirin ajankohta olikin päällekkäin Viron radioamatöörien kesäleirin kanssa, jonne olimme jo aiemmin päättäneet mennä.

Lähtöpäivä oli leiriä alustavan viikon maanantaina ja ensimmäinen pysähdyspaikka on Loviisa ja siellä Loviisa Camping

Pieni kävelykierros aluella ja läheiseen metsään, että Roki pääsi tarpeille.

23.7. Päivä Loviisassa

Leirintäalueen portilta lähtee suoraan luonnonsuojelualueen läpi harjua pitkin kaupungin keskustaan ja kirkolle. Matkalla on kaikenmoista nähtävää. Kukkukiven näköalatorni, vanha mylly ja ilmantorjuntakanuuna.

Kirkolta kaupungin talon ja torin kautta rantaan Laivasillalle etsimään lounasta ja sitten merenkulkumuseoon. Roki pääse mukaan museoon, sillä sinne sai koira tulla sisälle.