Tämän vuoden yksityinen musiikkitapahtuma Peräkorpirock on ollut perinteinen kesäloman päättävä tapahtuma, johon olen ollut kutsuttu jo vuosien ajan.
Peräkorpirock 2022 on monella tavalla erilainen. Tapahtuman kerrottiin olevan viimeinen ja sarjassaan 20. kerran järjestetty tapahtuma.
Mutta tänä vuonna meinasi tuossa tapahtumassa käynti jäädä meidän osalta mennä pipariksi. Sen lisäksi, että meillä Tapio oli vielä puolikuntoinen sairastetun k-taudin jäljiltä, oli myös tuttavaperhe Pikaristen isäntä Mikko omalla musiikkikeikalla Kiteellä.
Tämä ongelma ratkaistiin sitten niin, että minä ryhdyin varamieheksi Mikon tilalle ja menimme Piipan ja Santerin sekä Tuomaksen voimin Peräkorpeen ja näin ei jäänyt tämäkään tapahtuma kokonaan näkemättä. Tällä kertaa otin jonkun verran kuvia, mutta sitäkin enemmän videoita.
Tällä kertaa tämmöinen lähtökuvaLeiriydytty Tero Arteli oh2rock Perhe Pikarinen paisteessa. Tuomas taitaa kärytä…Katsojia lavalta katsoenPanoraamaa lavan kulmaltaSoitto on tässä vaiheessa pian päättymäisillään. Savukoneen usva leijailee.
Tapiolle terveisiä Jonilta oh2njr
Teron tervehdys
Sekalaisia videoita Peräkorvesta
Seuraavassa osiossa on sekalaisia – ja ei välttämättä kronologisessa järjestyksessä olevia videopätkiä tapahtumasta. Ihan kaikkia soittajia tai kappaleita ei tallennettu toimestani.. Kännykällä en tuohon ihan tohtinut ryhtyä.
Semmoinen oli tänä vuonna Peräkorpirock.
Illemmalla oli vielä jatkobileet ”pommarissa”, mikä on oikeasti vanha kaalivarasto, mutta täältä ei minun mukaani tarttunut sen enempää kuvia kuin videotakaan. Toimitus pahoittelee.
Peräkorven jatko?
Tämän hetken tiedon mukaan tämä ei ihan tämmöisenään ainakaan jatku. Tilalle saattaa tulla jotain kevyempää. TBA.
Ajatuksessa tälle vuodelle oli, että mennään pohjoiseen, siis Norjaan. Siinä se oli, suunnitelma oli valmis.
Sen verran tarkennettiin, että mennään Ruotsin läpi, joka tarkoitti, että tarvitaan Rokille ekinokokkoosilääkitys. Tässä vaiheessa luulimme, että ajamme Norjassa pohjoiseen ja sitten sieltä suoraan takaisin Suomeen, jolloin paluumatkalle sitä ei tarvita. Toisin kävi. Päädyimme ajamaan Ruotsin halki uudestaan etelämmässä.
Ehkäpä suurin syy reittivalinnalle oli se, että Jussi ei ollut nähnyt kunnolla vuorovesivirtausta Saltstraumenin sillan alla eikä Norjan maisemia siitä etelään. Siellä on paljon hengästyttävän hienoja maisemia.
Yhteenvetona voisikin näin jälkeenpäin sanoa, että epäilemättä parhaat paikat ja kokemukset lienevät ajo Trolstigeniä ylös sekä Geirangerin vuonon huikeat maisemat alaspäin tullessa. Erityishuomion saa myös pohjolan korkeimalla kulkeva maantie numero 55 sekä Lærdaltunnelen maailman pisimpinä (25 km) maantietunnelina. Samoin mieletön serpentiininousu Fv50-tiellä saa ihmettelemään ja kunnioittamaan sitä insinöörityön ja kaivamisen määrää, mitä nämä tiet ovat aikanaan vaatineet. Hatun noston paikka!
Jälleen kerran myös säät olivat melko suosiollisia, sillä ei voi sanoa että sadepäiviä olisi ollut juurikaan. Tässäkin mielessä Norjan sää yllätti lämpimyydellään sekä aurinkoisuudellaan.
Alta löytyy animaatio ajetusta reitistä, sekä artikkelit jokaisesta päivästä. Tämän sivun lopussa vielä yhteenveto tunneleista ja lautoista matkan aikana.
Roadtripiin kirjataan kaikki tankkaukset, näistä kertyy helppoa tilastoa.
Norjaan päästyämme, tippui kulutus nopeasti tuolta noin 11 l/100km tuonne vajaaseen 10 l/100km. Ihan vaan sillä, että Norjassa vaan ei pääse lujaa ajamaan. Vaikka nopeusrajoitus on 80 km/h, niin monesti tällä pakastinarkun muotoisella ajoneuvolla ei vaan uskalla mutkateillä ajaa niin kovaa.
Polttoaineen hinta Norjassa oli edelleen kalliimpaa kuin Suomessa, mutta hyvin vähän. Aikaisempina vuosina hintaero on ollut selkeämpi.
Tunnelit
Tunneli
Tie
Pituus
Enghammaren
812
160 m
Sandkollen
812
476 m
Eivikhammeren
Fv17
258 m
Sundsfjord
Fv17
772 m
Vindvik
Fv17
988 m
Skaugvoll
Fv17
247 m
Storvikskar
Fv17
3118 m
Glomfjord
Fv17
2233 m
Fykan
Fv17
1946 m
Svartis
Fv17
7615 m
Straumdal
Fv17
3232 m
Kista
Fv17
412 m
Sila
Fv17
2882 m
Fornes
Fv17
146 m
Sjona
Fv17
2796 m
Nesset
E6
578 m
Nordmark
E6
184 m
Finneidfjord
E6
857 m
Breivikhammer
E6
186 m
Pytjohåjen
E6
110 m
Korgfjell
E6
8530 m
Moså
E6
253 m
Oppdølstrand
Rv70
7430 m
Hammar
Fv62
231 m
Øksendal
Fv62
6000 m
Skrøo
Fv62
2310 m
Bogge
Fv660
147 m
Torvik
Fv64
125 m
Vangen
Fv64
40 m
Vikanøs
Fv64
60 m
Nebbe
Fv64
440 m
Oppskred
Fv63
600m
Gullring
Fv55
1210 m
Otta
Fv55
572 m
Råum
Fv55
514 m
Røneid
Fv55
657 m
Stupshølen
Fv55
77 m
Åröy
Fv55
430 m
Amla
Rv5
2969 m
Fodnes
Rv5
6604 m
Lærdal
E16
24509 m
Vassbygd
Fv50
1058 m
Haga
Fv50
690 m (kapea ja valo-ohjattu)
Låvisberget 4
Fv50
410 m
Låvisberget 3 – Kroktunnelen
Fv50
270 m
Låvisberget 2 – Langetunnelen
Fv50
1350 m
Låvisberget 1
Fv50
260 m
Stondal
Fv50
2246 m
Berdal
Fv50
4266 m
Nesbø
Fv50
2510 m
Botna
Fv50
904 m
Vetlebotn
Fv50
286 m
Geiterygg
Fv50
3281 m
Røste
E16
1097 m
Lunner
E16
3811 m
Isokylä 2H
E18
520 m
Hepomäki 3H
E18
350 m
Lakiamäki 4H
E18
550 m
Tervakorpi 5H
E18
650 m
Pitkämäki 6H
E18
700 m
Orosmäki 7H
E18
800 m
Karnainen 8H
E18
2300 m
Lehmihaka 9H
E18
350 m
Tunneleissa ajoimme yhteensä liki 122 km (121653 m).
Lautat
Lauttayhteys
Matkan pituus
Matkan kesto
Hinta
Forøy – Ågskardet
3.2 km
10m
21.19€
Jektvik – Kilboghamn
19 km
1h
–
Rørvik – Flakk
7.5 km
35m
–
Kvanne – Rykkjem
2.6 km
20m
18.32€
Linge – Eidsdal
2.7 km
10m
8.03€
Mannheller – Fodnes
3.1 km
20m
8.85€
Grisslehamn – Eckerö
44 km
2h
161.00€
Långnäs – Snäckö
34 km
2h20m
99.40€
Kumlinge – Torsholma
20 km
1h30m
–
Åva – Osnäs
12 km
1h15m
–
Vartsala – Kivimaa
1 km
15m
–
Lautoilla meni 149,1 kilometrin matkaan aikaa liki kymmenen tuntia, joista kalleimmat oli Grisslehamnista Eckeröhön sekä Ahvenamaalta kolme lauttaa yhteensä Kustaviin.
Tämän reissun viimeinen yöpyminen olikin aika juhlaa: Sen kruunasi sauna. Tällä reissulla ei ole päästy saunaan kertaakaan, tosin se mahdollisuus olisi ollut ainakin yhdessä paikassa, mutta hinta ei houkuttanut. Noin muuten saunat ovat aika harvinaisia leirintäalueilla niin Norjassa kuin Ruotsissa.
M/S Viggen (Åva – Osnäs) M/S Viggen (Åva – Osnäs)M/S Viggen.Brändö karttaJuhlavuoden lippu.Roki kurkkii.
Toiseksi viimeinen ylitys ennen mannersuomea. Viimeinen ylitys on Vartsalan lossi.Kerrankin keula edellä kohti määränpäätä.
Loppumatka Kustavista kotia kohden kävi Raision kautta, sillä syömiset tämän päivän osalta olivat jääneet aamiaisen jälkeen vähiin. Siispä Raision Burger King autokaista siivitti meitä paremmin kotia kohden.
Ja ainakin toinen päätyi vielä kylpyyn kotipihaan.
Loman mittaan rutiininomaiseen tapaan alkanut aamu keskeytyy kahvinkeiton osalta sähköjen katoamiseen, hitto! Auton sähkökeskuksen johdonsuojakytkin lauennut? Ei. Tolpan johdonsuoja lauennut? Ei. Asiaa tutkiessa naapuri kertoo, että kyse on suunnitellusta sähkökatkosta. No hyvä, ei kyllä eilen mainittu mitään kun alueelle tulimme. Oh well…
Heräilyn ja aamutoimien yhteydessä arvomme seuraavia hyppyjä. Ilmenee, että ei täältä noin vaan ajella pois. Reittivaihtoehtoja on ainakin kaksi ja toinen niistä maksaa miltei satasen ja toinen reilun parikymppiä, mutta ainakin yhden lisäyöpymisen Ahvenanmaan jollakin saarella reissu vaatii kuitenkin.
Parin tunnin ylitys Långnäsistä Snäcköhön ja on kovin pirteän näköistä. Kaikilla on tylsää.Kumlinge Marinasta löytyy yöpymisparkki palveluilla ja saunasimulaattorilla.Tämän illan maisema.
Aamulla olikin taas vallan aurinkoista ja eilisestä ukkosesta rankkasateineen ei ollut merkkiäkään enää.
Aamiaisen ja muiden aamutoimien jälkeen lähdimme kohti satamaa. Ylitämme Suomen rajan vesitse ja laskemme jalkamme taas jälleen Ahvenanmaan kamaraan. Jo kolmatta kertaa.
Laivaa odotellessa voi ottaa torkut. Laivamme M/S Eckerö saapuu Grisslehamniin.Meillä on uus kuski pukilla kun laivaa odotellaan.
Laivareissulla
Itse laivamatka meni hyvin syömisen ja taxfreessa käynnin merkeissä. Kuinkas muutenkaan.
Kotimaassa, melkein
Pääsimme Eckeröön. Rokin ensihajut maankamarasta.
Taas tuttua punaista asvalttia, sekoitus suomalaisia ja ruotsalaisia liikennemerkkejä.
Yöllä satoikin sitten huolella. Niin huolella, että uni katkeili tuon tuostakin kummallakin.
Aamulla sateet päätyivät hiljalleen ja sopivassa välissä Tapio pääsi lenkittämään Rokia. Vieressä olikin kilometrin metsäpolkulenkki, jossa Roki pääsi toteuttamaan itseään vapaasti.
Matkalla havaittiin, että Ruotsi ei olekaan aivan täysin Lidl-vapaa maa, vaikka sellainen vahva käsitys meille on aiemmilla matkoilla muodostunut. Norjassa ei havaittu vieläkään yhtään Lidliä.
Lidl Hoforsissa.
Sitten iltaa kohden etsimme eläinlääkärin vastaanottoa, josta saisimme ekinokokkoosilääkkeen ja leiman elukkapassiin. Kävimme alkuun ensin Falunissa erään elintarvikekaupan yhteydessä olleen eläinlääkärin ovella, mutta hepä olivatkin lomalla. Pöh. Sitten löytyi matkan varrelta Valbosta kunnan eläinlääkäri, jonka kanssa saimme annettua Rokille lääkityksen että leiman.
Rokilla on lääkitys kohdallaan.
Majoituksen etsintä
Lääkärissä käynnin jälkeen olikin aika etsiä yöpuu. Pari Gävlen keskustan lähellä ollutta Ställplats parkering -paikkaa eivät olleet tämän arpajaisen voittoja, sillä toinen oli täynnä ja toinen näytti siltä, että alue on lähinnä slummia ja autosta varmasti vähintäänkin pöllitään renkaat alta. Harmi, olisihan se Gävle ollut varmaan näkemisen arvoinen, olkipukilla tai ilman 🤣
Sitten ajauduttiin luonnonsuojelupuiston vieressä olevaan leirintäpaikkaan Rullsands Havsbad och Camping, jossa tosin olikin ruudut lähellä toisiaan ja lapsia paljon. Tämä onkin leiripaikkana ihan mukava. Aika hyväkuntoiset fasiliteetit, tosin vähän näkyi yksityiskohdissa ylläpidon lipsumista.
Leirikuva Rullsandsissa.
Jo matkamme alkupuolella ajaessamme Ruotsin läpi olisi pitänyt tehdä rituaalinomainen toimi: Markiisin reunaan pitää liimata tällä autolla vieraillun uuden maan lippu! Noh, unohtui, joten tehdään se nyt.
Ja tokihan edes yksi auringonlasku pitää kuvata. Teknisesti huonolaatuinen ja näyttävyydeltään mitäänsanomaton otos, mutta kelvannee.. Kuvan ottolaite on IPhone 12 pro ja 3 sekunnin valotus. Ihan kelpoisa kuva, sillä oikeasti oli jo aika pimeää.
Aamu Lisletta stall og bobilparkeringin pihassa alkoi tavanomaiseen tapaan niin, että Tapsa herää kukonlaulun aikaan (täällä muuten on kanoja) ja antoi Jussin nukkua hieman pidempään.
Pihalla aitauksessa olleet kanat havaittiin vasta aamulla ja aitauksen ohiajon yhteydessä Roki spottasi kanat. Tarkkaan katseli ikkunasta ”mitä noi on?”
Liikkeelle lähdön jälkeen ajettiin alkuun Oslon lentokentän Gardemoenin ohi, mutta eipä käyty sattuneesta syystä siinä vieressä olleessa Ilmailumuseossa.
Aikamoista siirtymäajoa tämä, tällä suunnalla ei ole oikein maisemiakaan sen enempää. Ainakaan niin upeita kun tuo Norjan rannikko.
Tänne ajellessa tosin missattiin yksi risteys ja siitä johtuen tulikin sitten ylimääräinen lenkki tuohon ajoreittiin.
Aamulenkillä Rokin kanssa tuli havaittua, että tää onkin paljon isompi camping. Alueelta löytyy iso teltta-alue sekä 12 yöpymismökkiä.
Oletko aina kytkenyt matkailuajoneuvosi verkkosähköön väärin?
Lærdalin tunneli
Tulipa ajettua sitten kokemuksen ja elämyksen nimissä maailman, kyllä, maailman pisin tunneli yhteen suuntaan. Alla videot tunnelissa olevista valaistuista kohdista.
Kunnon serpentiininousu Fv50
Lærdaltunnelin jälkeen käännyttiin tiellä Fv50 kohti Vassbygdiä, josta noustaan aikamoista seprentiiniä välillä tunnelissa ja välillä ulkona. Tunnelit paikoin jopa päällekäin.
Nousun jälkeen suunta oli Hønefossiin ja matkalta oli ajatus löytää camping, mutta täyttä oli. Sattuneista syistä (=korona) jäi aiotut museot nyt väliin ja jatkamme siirtymistä kohti Ruotsia ja hiljalleen kotiin.
Lisletta stall og bobilparkering
Pitkän etsinnän jälkeen löytyi varsin viehättävä matkaparkki Hønefossin kaupungin laitamilta. Lislettalla on pieni hevostila, jonka yhteyteen perustanut matkaparkin. Siistit tilata ja hyvin järjestetty.
SisäänajoTervehdys ja ohjeetTuossa taitaa olla paikat ainakin viidelleOma auto parkissaNäkymää oman auton vierestä hevostallilleHevostalli ja senkin vierellä paikkaVesihuoltoGrillaus ja istuskeluJuhlatilaHieno WCSuihkuEsimerkki siitä miten ei kytketä autoon sähköjä. Näin oli sähköt tarjolla alueen puolesta. Adapteri on oma.
Lautat
Vastaan tullut m/s Mannheller. Itse olimme samallaisella aluksella m/s Fodnes.
Aurinkoinen ja viileä aamu tunturissa. Rokin kanssa pieni lenkki läheisen järven reunalle ja sitten aamiaista tekemään.
Seuraavassa Bismon kylässä käytiin kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Tässä kaupassa ”walk-in” kylmiö, josta lihat leikkeleet ja juustot ym.
Lom
Lomin kylästä löytyi pieni panimo Lom Bryggeri, jossa kävimme ostoksilla. Paikan omistaja ja panimomasteri esitteli kaikki oluensa ja mukaan tarttui 12 pulloa maisteltavaksi.
Wilhelm Rasmussen Sagasøyla
Fantesteinen 1428 m asl.
Pohjolan korkein maantiepiste 1428 metri meren ylle, jonka reittiä lokittanut GPS vahvistaa. Nyt on muuten aika puhki kun tie 55 on ajettu päästä päähän, eikä se edes ole mikään pitkä tie.
Ja yllättäin urp. Näitä riittää.Fantesteinen on pohjolan maanteiden korkein kohta 1428 metriä.
Roki peuhaa lumessa, söi sitä ja 100 metriä kun oli ajettu, blurppas sen vetenä aamiaisen kanssa ulos.
Illan leiripaikka
Kuljettajan ja apumiehen väsymys vuorien ja tunnelien ylityksissä ja läpiajossa alkoi jo painaa, joten ryhdyimme kysymään vastaantulleista camping-paikoista tilaa. Toine kerta tärppäsi ja nyt ollaan tämä yö Kjørnes Campingissä. Vähän aiempia isompi ja yllättäin lapsia pyörii joka paikassa. Kukaan ei tosin ole huomannut Rokia ja tunkenut paijaamaan.
Tänä aamuna herättiin auringon paisteeseen. Leirintäalueen tilat oli siistit ja toimivat. Tässä vielä muutama kuva leiripaikalta.
Matkalla Trollstigenille
Välillä ajokuva näinkin päin.Jussi ajoi risteyksestä ohi joten ekassa risteyksessä sen jälkeen tehtiin u-käännös. Siinäpä oli kirkko.Näkymä postikortista. Eipä olekaan, vaan itse näppäisty.Olette saapumassa Trollstigeniin.Peikko tien varrellaPeikot turistirysän houkuttimina. Toimii.
Trollstigen
Tapsa ja peikkoJussi ja peikkoSedät ja peikkomerkkiSerpentine road Tuosta ylös pitkin serpentiinitietä!
Geiranger on tuolla
Geirangeriin alas
Alaspäin vuorelta kohti Geirangeria. Korkeus huimaa.Tuollainen paatti alhaalla. Komia on.
Lyhyt video ylhäältä alaspäin tullessa ennen Geirangeria. Sensuroimaton.
800 m Geirangerista ylös
Skjåk sæeter, Nysæetri
Geirangerissa kaikki paikat täynnä, joten jatkoimme matkaa tiellä Fv15 kohti Lomin kylää. Iltapäivä jo kuitenkin pitkällä niin otimme ensimmäinen paikan Skjåk sæeter yöpymispaikaksemme. Ensimmäinen leiripaikka tällä reissulla, jossa lämmin vesi maksaa. Emme ottaneet tällä kertaa. Niin ja käteinen oli toivottu maksutapa.
Edellinen ilta menikin sisällä sadetta pidellessä. Yöllä pauhausi tuuli aika kovaa ja viereisestä lauttasatamasta kuului säännöllisesti kova pauke, kun alus tuli satamaan ja laski rampilla kiinni maihin.
Tänään aamu olikin tyynempi, tosin sateinen. Aurinkoakin pilkahteli aika-ajoin ja selvisimme Rokin kanssa kuivana aamulenkistä.
Jännää seurata leirin elämää ja miten erilaisia olemme. Viereen tuli illalla iso Hymer ja sisältä ihmettelimme heidän touhujaan. Ja tietenkin kaapeli kelalla auton alle avaamatta kokonaan.
Nidarosdomen – Nikarosin tuomiokirkko
Tämä kirkko Trondheimissä on aika mykistävä rakennus. Sen alkuperäinen versio valmistui jo 1305, jolloin se oli vaatimaton latoa muistuttava pieni rakennelma, jota on laajennettu pala palalta vuosisatojen aikana. Rakennus on kohdannut myös muutamat palotkin, jonka jälkeen on jälleen pistetty kättä seurakuntalaisten taskuun ja rakennettu entistä parempaa ja isompaa tilalle.
Kristianstenin linnoitus
Kristianstensin linnoitus Trondheimissa rakennettiin vuonna 1681 tapahtuneen kaupunkipalon jälkeen vuosina 1682-1684.
Trondheim panorama Kristiansteniltä
Trondheimissä huomasin, että ”onpas erikoisen näköinen trollikka, näytti pitkältä raitiovaunulta, mutta kulki kumipyörillä. No ei se ollutkaan trollikka. Matkalla Trondheimistä pois kuljimme hetken aikaa E6-tietä ja sain kuvattua tuon kummallisuuden. Ratikan näköinen linjuri. Kaikkea sitä.
Jaa, Suomessa kallista dieseliä?
Noin 110 euroa. Noin 2,49 eur litralta.
Illan leiripaikka
Kohteeksi valikoitui tiellä vastaantullut Sunndalsfjord Cottages in Fredsvik, joka osoittautui pieneksi, mutta mielettömän hienoksi perheen pitämäksi paikaksi. Ja maisema, miten hieno se onkaan! Kaikkea se Slartibartfast (suom. Romppainen) onkin luonut.
Aamu alkoi sateisena, joskin Tapio aiemmin heränneenä pääsi Rokin kanssa aamukävelylle sateettomana hetkenä. Paikallisen sääarvauslaitoksen, eli yr.no mukaan pitäisi löytyä sateetonkin hetki.
Jo muutama päivä aiemmin todettiin, että 23.000 kilometrin ja viiden vuoden jälkeen pyyhkimien uusinta olisi paikallaan, jahka sopiva autotarvikemyymiö löytyisi matkan varrelta.. Onneksi Namsosissa oli Biltema, josta löytyikin sopivat pyyhkimet – ja hintakin kutakuinkin sama kuin Suomessa.
Namsosissa tehtiin myös jälleen kaupassakäynti, mm. aamiaissämpylät ja jotain sekalaista täydennystä oli jälleen tarpeen tehdä. Ja samalla löytyi käteisautomaatti. Täälläkään niitä ei ihan joka paikassa näytä olevan. Samalla tuli havaittua, että näemmä Norjassa on samankaltainen pullojen palautusautomaatti, kuin meillä Suomessakin.
Palautusautomaatti Norjan malliin.
Matka kyllä meni melkein jatkuvan sateen merkeissä. Mitään erityistä kuvaamisen arvoista ei löytynyt matkan varrelta. Kurja sadekeli. Mutta sellainen on sää Norjassa usein.
Flakk camping sisäänkäynti on sateella vähän kurja, ei ole kunnollista lippaa suojana.Norjassa kun ollaan, nautitaan ruskeaa juustoa makean lefsen kera. Toki tuo torniolainen olut ei sovi kuvaan.
Harmittavasti leirintäalueen nurkalla ollut pizzapaikka olikin jo sulkenut ovensa tältä kesältä kokonaan. Taitaa olla niin hyvin tuottava paikka että on varaa pitää paikka kiinni 11 kuukautta vuodessa.
Tänä aamuna etsin aikataulua yhdelle lauttayhteydelle ja selvisi samalla, että osa Fv17 reitin lautat ovat 1.7. alkaen olleet ilmaisia. Vallitseva sää muutti reitin pois rannikkotieltä ja päätimme tehdä siirtymän E6:sta pitkin Mo i Rana – Grong, josta tietä 760 Skogmohun ja takaisin Fv17 tielle ja Namsosiin yöksi. Toivotaan parempaa huomiselle.
Aamulenkin tunnelmia leiriltä. Roki odottaa nuoltavaa. Roki sai nuoltavaa. – ”Niin mitä mä tällä purkilla teen?”Vanha käytöstä poistettu huoltorakennus. Käytössä oleva huoltorakennus. Illan tai aamun fiilikset naisilla……ja miehillä.
Illalla Rokin kanssa käydessä ulkona huomasin, että leirintäalueelle kuuluu koko ajan jatkuvaa kohinaa ja pauketta alueen eteläpuolelta. Leiriin tullessa havaittiin myös pitkä alueen sivuitse kulkenut korkea rakennelma, ikäänkuin hihna joka kulki palkkien varassa pitkällä matkalla. Ilmeni, että melun lähde oli jonkinmoinen teollisuusalue, jonne kulki hiiliä läheisestä satamasta. Ilmankos tuo alue kelpaa lähinnä leirintäalueen käyttöön 🙂
Laksforsen, Trofors
Leiripaikka Namsos
Namsos Camping sisääntulo.Lasten polkuautojen parkki respan edessä.LeiriydyttyPientä alkupalana, fleser med brunost og øl. Toisinaan, joskin varsin harvoin, Roki piehtaroi nurmella. Ja silloin harvoin, kun sitä tapahtuu, ei aina ehdi saamaan sitä videoksi talteen. Nytkin hieman myöhästyin.Leirintäalueen vieressä on kätevästi lentokenttä. Ja kuinka ollakaan, Rokin kanssa iltalenkin aikaan saapui ja lähti lentokone (reittilento WF798). Ei ihan kauhean äänekkäitä nämä pienet koneet.
Lähdettiin rannikon näköalatietä Fv17 pitkin etelän suuntaan. Matkalla on niin paljon nähtävää kuin vain voi olla.
Storvikissä oleva sukellusvene Uredin viimeisestä matkasta kertova infotaulu.Storvik muistotlaatat ja miekkakalaveistos Saksalaisten miinaan ajaneen sukellusveneen mukana kuolleiden muistoksi.Roki haistelee portaiden hajuja ja Jussi ihmettelee Storvikin maisemaa ylempänä.Storvik näkymääStorvik näkymääPanoraamakuva Storvikistä feat. Tapio ja Roki NäkymääVuoria kuin vuoriston peikolla hampaita..Ensihavainto jäätiköstä Fv17 varrella!Tosiaan, jäätikköä!Jäätikköä lähempää.Toinen, mutta isompi jäätikkö.Jussi ikuistettuna ikuistamassa jäätikköä.Ikijäätä toisessa paikassa.Lähempi zoomaus jäätikköön.Jäätelöä lauttaa odotellessa.Varsin katu- tai paremmin maastouskottava matkailuauto.Tämän kertaisen ylityksen alus saapuu.Laivan lähtösataman vesi on kirkasta ja ketjuissa levää.Kamera ei vaan millään tallenna maiseman perspektiivin suuruutta.Arctic circle ylitetty, tällä kertaa pohjoisesta etelän suuntaan.
Kleivhalsenin saaristo ja Grönsvikin rannikkolinnoitus
Pitihän se yksi selfie ottaa tällä reissulla.Roki poseeraa Stokkvågenin maisemassa.Tykkien laukaisukytkimet tulenjohtobunkkerissa.Tulenjohtobunkkeri.Tunneli yhdelle tuliasemalle.
Mo i Rana
Perillä ja leiriydytty Mo i Rana Campingin kentälle.
Tänään onkin taas pidempi ajopäivä, sillä aiemmin mainittu aikaikkuna uhkaa käydä ahtaaksi. Aikaikkunan määrittää Rokille aiemmin ennen lähtöä tiistaina annettu ekinokokkoosilääkityksen ajankohta, josta eteenpäin on viisi vuorokautta aikaa ylittää Ruotsin ja Norjan raja. Näin ollen meidän piti ehtiä lauantaina klo 14 mennessä ylittää raja, paitsi että nykysääntöjen mukaan meidän ei kuitenkaan tarvitse ajaa punaista linjaa pitkin eläimestä huolimatta. Että sikäli, jos tuuri käy, ei tartte esitellä lemmikkipassia eikä näyttää autossa olevien tullattavien tavaroiden määrää.
Aamu tosiaan käynnistyi vallan mukavan maiseman äärellä. Kuin olisi lapissa, ja tuota, ollaanhan me, Ruotsin lapissa. Mutta maisema on kuin napapiirin nurkilla Suomessa, kasvit ovat kitukasvuisia, jäkälää on siellä ja täällä, poroja juoksee pitkin teitä ja korkeimmissa paikoissa puuttuu puut kokonaan.
Matkalla pysähdyttiin Arvidsjaurin näköalatornissa ja todettiin, että kappas, täällähän on näemmä ruotsin puolustusvoimien tukikohta näköalatornin vieressä.
Näköalatornin maisemat olivat kyllä hienot ja taisipa Tapio käydä spottaamassa paikallisen geokätkönkin samalla.
Sitten pysähdyimme ruokatarviketäydennykseen Arvidsjaurin Coopissa ja täydennettiin tankki täyteen dieseliä. Olihan se aika hinnakasta täälläkin. Voisin väittää että Suomessa on halvempaa.
Ardisjaurista jatkettiin eteenpäin Arjeplogin suuntaan josta jatkettiin kohti Ruotsin ja Norjan rajaa Junkerdalin ylityskohtaa. Täällä ei sitten ollut ketään joten läpiajoina menimme yli ja kyydissä olisi voinut olla vaikka liikaa viinaa ja kottikärryllinen tupakkaa ja nuuskaa! No ei ollut.
Jännä juttu kyllä, että Norjan puolella muuttui kyllä maisemat lähes heti vuoristoisemmaksi ja samoin nousut ja laskut olivat auton suosituskyvyn kannalta myös jo vaativampia.
Mitä lähemmäksi Saltstraumenia pääsimme, sitä paremmaksi kävivät maisemat. Tämmöinen tasaisen maan asukki ei vaan osaa ymmärtää, miten hienolta näyttää tulla ylhäältä vuoren reunaa alas ja nähdä koko vuonon maisema ja pääkopassa töissä oleva hemmo nimeltään ”etäisyyksien käsityskyky” heittää hanskat tiskiin ja lähtee vetää pään täyteen..
Kun viimein pääsemme perille, kirjaudumme leirintäalueelle sisään ja toteamme, että täällä on vissiin satanut äskettäin ja respan rouvaoletettu vahvistaa havaintomme. On kuulemma satanut viikon ja juuri tänään on se ensimmäinen päivä kun ei sada. Miten sattuikaan.
Tämä jälkeen kävimme katsomassa Saltstraumenin sillan alla sopivan paikan virtauksien pällistelyä ajatellen. Olihan siellä nytkin porukkaa pyörimässä, ettei meinannut Rokille löytyä sopivaa kakkipaikkaakaan pöpeliköstä.
Nyt illemmalla kävimme Rokin kanssa ihmettelemässä vuirivesivirtausta. Sillan alla näytti olevan lukuisia virvelillä kalastavia, mutta heikosti näytti irtoavan saalista. Vedessä kyllä näkyi toisinaan isoja kaloja hyppivän kuin kiusallaan, mutta kuvia niistä en kyennyt saamaan.
Tänään on pitkä siirtyminen Ruotsin puolelle, että ehditään lauantaina ylittämään raja Norjaan. Rokin ekinokokkoosin aikaraja tulee täyteen.
Kuitenkin ennen matkan aloitusta piti vielä varmistaa, että edellisen viikon radioamatöörileirin altistumisen jäljiltä ei osumaa ole sattunut kummallekaan meistä. Eipä näemmä vieläkään. Ehkäpä se meni ohi.
Matkalla löydettiin Sievin kauppa, jonka luulimme lopettaneen, sillä aiemmin se oli Meri Campingin yhteydessä. Sepä olikin muuttanut sitten viime käynnin. Nyt on Tapiolla uudet Sievit jalassa ja löytyi myös tyylikkään näköiset Sievin nahkakävelykengätkin. Ei tullut halpaa käyntiä.
Torniossa ruokakauppa ja Jussille t-paitoja. Haaparannan puolella alkoholiliikkeestä QRM Ron Quorhum rommia sekä muuta herkkua.
Phew! Neg x 2Viimeiset täydennykset Suomesta.Taidetta Torniossa rajalla.Kumpi suunta? Annas kun mietin..Hoplaa!QRM Ron Quorhum -rommia!
Ruotsin puolella hieman ennen Kalixia on näkemisen arvoinen sotilastarvinkeiden ylijäämämyymälä. Myymälässä oli kaikkea sellaista, mitä löytyy Varustelekastakin, mutta pienemmällä otannalla. Samoja Miltecin ja MFH:n semi-military tarvikkeita, rättejä ja takkeja yms jne.
Pihalla on sekalaisesti hauskoja taideteoksia, joissa oli vähän samaa henkeä kuin aiemmin vierailemassamme Crazy Land:ssa. Siellä tosin oli vielä pöljempiä ja hullumpia teoksia.
Tällä melkein lentää..TankkiVirkaveljet – melkein.Kukas sä oot?Ei tää juttele mitään.Naapurin postilaatikko on vartioitu.
Tämän jälkeen ajo Ruotsin läpi todellakin tylsää tietä pitkin sai alkaa. Suunta kohti Norjan Fauskea, josta suuntaamme etelään. Matkalla sai varoa poroja useammassakin paikassa. Jotain jännittävää sentään.