Lisättiin Truman CP Plus käyttölaite ohjamaan keskitetysti lämmitintä ja ilmastointia.
Oven yläpuolisessa panelissa piti järjestystä vaihtaa. Aurinkopanelin ohjain sai siirtyä vasempaan laitaan, sai sen kaapelikin vähän varaa samalla.
Lämmittimen alkuperäiset ohjausnupit jäi vielä paikalleen, vaikka ne eivät ole enää käytössä. Niiden tilalle sängyn kulmalla pitää vielä keksi siisti peitelevy.
Kaapelin veto näistä vaikein suorite.
Tähän vielä väylälle yksi ESP32, niin saa dataa ja ohjauksen RV-automaatioon mukaan. Ensimmäisellä asennukselle se nyt ei vielä toiminut. Jatketaan tätä myöhemmin.
Autoomme ollaan liimattu markiisin reunaan aina lipputarra kun tämä auton on käynyt uudessa maassa.
Ajansaatossa ovat vanhat vaakunamalliset tarrat päässet haalistumaan. Saman mallisia ei enää mistään löytynyt, joten tilasin sitten ihan perus lipun muotoisia. Näiden pitäisi nyt olla paremmin UV:n kestäviä.
Vanhat UV:n haalistamat tarrat.Uudet vinyylitarrat, joiden pitäisi olla UV:n kestäviä.
Euroopan Unionin lipputarraa ei ollut saatavilla samassa koossa, pitää vielä etsiä. Tässä sarjassa kaikki liput ovat saman kokoisia ja osa lipuista voi olla väärillä mittasuhteilla. Sveitsin tarran leikkasin oikeaan muotoon.
Samalla poistin markiisin merkin, kun se alkoi olla kärsinyt ja sai sitten nuo kaikki liput nätisti yhteen pötköön.
Matkalla sattuu ja tapahtuu. Meillä alkoi keittiön hana tihkumaan vettä sen rungon sisältä. Pikaisella tutkimisella ei selvinnyt kovin hyvin mistä se vuotaa, joten päätimme että ostetaan uusi ja ehkä tutkimme sen myöhemmin mikä siihen tuli. Tämä hanahan me vaihdettiin aikaisemmin alkuperäisen tilalle 2019 syyskuussa.
Tiedossa oli jo valmiiksi, että Lahden Villähteellä Vapaa-aika.com löytyisi hanoja varmuudella, mutta meidän ollessa Forssassa, oli se vähän väärällä suunnalla, että lähtisimme sieltä noutamaan. Meidän suuntana Pori, josta google-haun perusteella löytyy S-K Caravan Ky ja heidän tarvikemyymälä. Google-kuvien perustellaa myymälässä on juurikin sellainen hana mitä tarvitaan.
Ja sieltähän sellainen löytyi kuvahavaintojen perusteella juuri siitä kohdasta. Myyjä oli ystävällinen ja vielä neuvoi, että mukana tulee letkuliitossovittimet.
Kun matkalla näitä joutuu korjaamaan, niin hinnaksi sitten tulee se mikä se on. Kustannuksia helpottaa kun pystyy itse kuitenkin osan korjauksista tekemään.
Tärkeää onkin, että on hyvä perussetti työkaluja mukana.:
Ruuvimeisseleitä, tavallinen litteä, ristipäät (philips PH ja pozidrive PZ) ja torx
Jakoavain
Siirtoleukapihdit (papukaija)
Kärkipihdit
Sivuleikkurit
Korjaustarvikkeitakin on hyvä olla matkassa, kuten:
Havaittiin pääsiäisreissulle lähtiessä, ettei meidän matkailuauton jääkaappi toimi 12 voltilla ja antaa virhettä ”error 6”. Virhe tarkoittaa häiriötä 12V sähkön saannissa.
Tässä vähän videota kun tutkimme ja korjasimme sen. Sen verran, että jos et tunne elektroniikka ja sähkötöitä, niin ei kannata itse lähteä korjaamaan.
Tehtiin myös reklamaatio auton myyjäliikkeelle, josta lähettivät tiedustelun maahantuojalla ja sitä kautta Thetfordille. Aikaa ehti hieman vierähtämään, mutta lopuksi oli tullut päätös, että toimitetaan uusi ohjainkortti. Uusi ohjainkortti näyttää olevan ihan uutta mallia ja vaikuttaisi siltä, että ovat suunnitellet sen uusiksi.
Kesällä havaittiin, että Thulella on näemmä mietitty, miten matkailuauton markiisin saisi valaistuksen.
Tarvittava osa on Thulen tapaan kallista alumiiniprofiililistaa, mikä sijoitetaan markiisin alareunassa oleviin uriin. Sen lisäksi tarvitaan myös läpivientireiät sähköjohdon läpivientiin auton seinän läpi.
Asennusohje. Tämä menee roskiin, eikö niin?Profiilin sivuprofiili. Eiku siis. Tämän näköistä lednauhaa.Ledit liimattuna paikalleen…Ja päälle diffusori.LiitospääSähkön tuonti auton sisältä. Markiisikotelon ja auton seinän lyhyt väli, tiivistetty butyylimassalla. Kuvattu altapäin.Markiisin koteloon tuotu sähkösyöttö sisältä....jatkuu kohti kotelon etureunaa....jatkuu kohden etureunaa..Ja etupäässä johdonpäät (etureunan suojakotelo poistettu)Oven yläpuolella olevaan paneeliin tehty reikä valojen tulevalle säätimelle.Säädin, nuppi ja etukansi.Säätimen liitännät.Säätimen pcb.Säädin paikallaanJa päälle nuppi sekä peitekansi.Ohjeen mukaan valolistan pitäisi mennä helposti paikalleen. Menihän se, muttei ilman voimaa.Viimeistelyä listan kanssa.Kytkentätöitä. Vipuwagot on liitäntöihin kunnollisia keksintöjä.Ja toki meillä oli työsuojeluvalvonnan ja työnjohdon edustaja paikalla komentamassa.
Meidän matkailuauto on sitä sukupolvea, johon pääsee sisään naskalilla. Ilmeisesti sopivaan paikkaan kuskin oven lukon alle lyömällä ja vääntämällä saa huijattua lukituksen auki.
Tässä nähdään miten asennetaan suojalevy oven sisälle estämään tälläiset yritykset.
Ensin puretaan oven kahva pois. Ruuveja löytyy monesta paikasta. Kahvan saa melkein kokonaan pois, lukon ja ovikahvan vaijeri jää vielä paikalleen.Ulkokahva ja lukkorunko sen alla. Kaksi mutteria pitäisi tuolta saada pois. Tuosta näkee lukkorungosta lähtevän vipuvarren, jota kääntämällä ylös aukeaa lukitus.Mutterit pois.Syvemmällä olevaan mutteriin pääse ovessa olevan muovisn peitelevyn kautta. Auton avaimella saa ulko käännettyä, että vipu nousee pois tieltä.Murtosuojalätkä paikallaan.
Omamme tilasimme Aliexpressistä, mutta saa näitä Euroopastakin, vaikka Camper Protection-liikkeestä.
Sunlightin kanssa alunperin hankittu Blaupunktin Android-soitin on tavallaan kyllä ihan jees soittopeli, mutta monin eri tavoin jo suunnitteluvaiheessa jätetty joka kohdaltaan liian ankeaksi.
Laitetta ei voinut päivittää, koska androidversio oli Blaupunktin ja Dometicin omaa versiota, joten siinä ei toiminut Googlen Play store sellaisenaan. Ja muistin määrä oli aneeminen ja monissa tilanteissa laitteen nopeus oli turhankin hidas.
Alkuperäinen Dometic Blaupunkt Uusi Erisin-merkkinen multimediasoittopeli.Kehys muokkaksen kohteena, jo miltei valmis.Piuhaa ja kaikkea härpäkettä laitteen mukana.Piuhojen säätöä ja modausta.Lopullinen asennus käytössä.
Aiemmin hankittiin toinen soitin Ali Expressistä Erisin-merkkinen 2-din-aukon soitin, jonka piti olla sopiva 2015 tai 2016 alkaen tehtyihin Fiat Ducaton malleihin myös sovitemaskin puolesta. Myös webbisivun kuvissa oli tätä mallia vastaavan ohjaamon kuvia, mutta totuus oli toinen. Tämä malli jouduttiin palauttamaan. Ja taisi hukkua paluumatkallaan. Rahat saatiin takaisin toki 👍
Uusi yritys toisenlaisella mallilla ja Suomesta löytyneen sovitemaskin kanssa onnistuikin paremmin, joskin maskia joutui leikkaamaan ja vuolemaan hieman, jotta etunaaman alareunan muotoilu saatiin sopimaan.
Samalla tehtiin alkuperäisen johdotuksen kanssa muutos, jonka myyjäliikkeen asentaja oli tehnyt: Radion vieressä oleva kytkin katkaisee nyt tavallaan ACC-sähköt, sillä nyt radiolle otetaan käyttövirta hupiakulta EBL:n kautta ja kytkimellä huijataan radiolle ACC-tila. Nyt radion sammutus kytkimestä ei vedä sitä täysin kuolleeksi ja alkuboottaustilaan taas käynnistettäessä. Samoin myyjäliikkeen asentajan tekemät ”Rane-asennuksen” hassut johtomytyt ja nyrkkiniput poistettiin tai ainakin aseteltiin paremmin.
Erilaisissa matkailuajoneuvoryhmissä (facebookissa) monesti kysellään, että minkä kokoinen akku ja invertteri pitää olla, että voi käyttää mikroaaltouunia, hiustenkuivainta, kahvin- ja vedenkeitintä, induktioliettä ja niin sitä Lidlin grilliä. Olen kuullut myös tarpeesta betonimyllylle, pylväsporalle ja sorvillekin.
Tässä hieman siitä miten hommat toimii.
12V tasavirtaa akuista
Matkakulkineissa pääsääntöisesti on 12 voltin tasavirtajärjestelmä, jolla hoituu valaistus, puhelimien ja tablettien lataus. Hyvillä valinnoilla löytyy myös se telkkari suoraan 12V sähköllä toimivana ja läppäreillekin löytyy monesti autokäyttöön tarkoitettu virtalähde.
Näillä valinnoilla säästää jo paljon sähkönkäytössä.
Kaasu
Jostain syystä kaasun käyttöä tunnutaan pelkäävän. Hyvin huolletut ja tarkastetut kaasujärjestelmät ovat varsin turvallisia ja ei niiden käyttöä kannata pelätä. Kaasulla lämpenee käyttövesi, sisätilat, grilli ulkona ja liedellä tietenkin keittää vaikka sen veden ja pannukahvit. Jääkaappi pysyy kylmänä ja uuni kuumana kaasulla. Liedelle löytyy myös erilaisia uuninkorvikkeita kakun paistamiseen sekä telineitä vaikka leivän paahtoon.
Verkkovirta (230V vaihtovirta)
Käytetään paikallaan ollessa lähinnä akkujen lataamiseen erityisen matkailuajoneuvoihin suunnitellun virtalähteen avulla, esimerkiksi Schaudt EBL:t ovat yleisiä älykkäitä keskuksia ajoneuvon sähköjen käytössä.
Lisäksi verkkovirtaa käytetään lisätehona kaasun ohella lämmityksessä. Jos ajoneuvoon on asennettu ilmastointilaite, toimii se sitten lähes aina verkkovirralla.
Aurinkosähkö
Aurinkopaneelit ovat erinomainen energian lähde akkujen lataamiseen ja sitä kautta saa aika hyvin riittävyyden 12V järjestelmästä aikaisemmin mainittujen laitteiden käyttöön.
Me asensimme aurinkopaneelin autoomme, tällä on hyvin pärjätty vaikka puskissa ja välillä sähköttömillä paikoilla eri leirintäalueilla onkin oltu.
Yhteenveto
Näillä ollaan pärjätty nämä ajat kun matkailuautoja meillä on parit kappaleet jo ollut. On saatu auto lämpimäksi, vedet ja kahvit keitettyä, ruoat pidettyä kylmänä ja vielä valmistettua liedellä tai grillaten lisäksi puhelimet, tabletit ja läppärit on ladattu. Kaiken ohella vielä erikoisuutena toinen meistä nukkuu yön yli CPAP:n kanssa.
Matkalla ollessa kannattaa aina miettiä vaihtoehto paljon sähköä tarvitsevien laitteiden sijaan. Sähköllä toimivat kahvin- ja vedenkeittimet sekä mikroaaltouuni ja vaikkapa hiustenkuivain eivät ole järkeviä käyttää invertterillä, koska niiden energiankulutus on aivan tolkutonta. Sitä ei vaan ajattele kotioloissa, koska sähkön saanti ei yleensä ole kotona mikään ongelma. Lisäksi akkukapasiteettia ei usein kannata lisätä ihan älyttömästi, sillä akkujen paino on aina pois muusta kantavuudesta. 3500 kg painoluokan ajoneuvossa se tulee helposti vastaan.
Niin, emme ole asentaneet invertteriä, ja auton mukana tullut niin sanottu hupiakku on riittänyt käytössämme oikein hyvin.
Aina on varaa parannella. Tällä kertaa tiskialtaan hana sai vaihtua korkeampaan malliin. Kesällä kun käytiin Obelinkissä löydettiin sellainen ja todettiin, että nyt vaihdetaan.
Ennen kesän tulevia reissuja oli tiedossa, että matkailuauton pinnoissa ei ole vahaa. Toisaalta jo ajatus auton pesemisestä ja vahaamisesta nostatti hien jo valmiiksi pintaan, teki mieli kyllä joko jättää tekemättä tai ulkoistaa sekin homma jollekin toiselle. Aiemman matkailuauton vahaus oli nimittäin melkoinen urakka, joskin johtui osin siitä, että edellisten omistajien aikana sille ei juuri ollut tehty mitään ja samalla poistettiin turhat tarrat pois. Tämä toki jätti muistikuvan, että ”ei enää ikinä”.
Pienimuotoinen hintojen tarkistus netistä vakuutti, että tuo homma kyllä kannattaa tehdä itse kuitenkin. Hinnat olivat melkoisen suolaisia, eikä nyt puhuta muutamista kympeistä vaan satasista. Sillä rahalla ostaa monta laatikkoa olutta ja sitähän kuluu tuossa touhussa.
Pesemisen tarvikkeet
Ensin tehtiin pesu (Tapio pesee kuvassa), jolla poistetaan irtolika ja tarvittaessa pinttynyt lika esimerkiksi älyttömän tehokkaaksi osoittautuneella Autoglymin Caravan Cleanerilla. Samoin on havaittu tehokkaaksi aineeksi StarBriten mustien raitojen puhdistusaine. Pesuun käytettiin soveltuvissa kohdissa sekä painepesuria että teleskooppivarrellista harjaa ja sientä sekä pesukinnasta, joka oli sellaista mikrokuitukangasta sellaseen neliön muotoon ommeltuna ja siinä on käden mentävä aukko resorilla. Ihan toimiva keksintö. Painepesurilla ei saa suihkia ihan joka paikkaan, kuten butyylimassalla tiivistetyt saumat, ikkunat sekä jääkaapin aukot, lämmittimen ulostuloventtiilin reiät ja ja muut luukulliset aukot. Samoin paineen kanssa pitää olla tolkku päässä että ei riko muitakaan paikkoja.
Aiemmin hankitut Autoglymin ja Star Briten vahat ovat vallan toimivia vahaamisessa, joskin vaatii ensin levityksen ja sitten kuivuneen pinnan kiillottamisen puhtaalla liinalla tms. joka tapauksessa, ja on sanottava että Autoglymin vaha oli ehkä helpommin levittyvää ja kiillotettavaa.
Pahoittelemme yksipuolista mainostamista Motonetin myymälän sivuille, mutta se nyt sattuu olemaan sekä lähellä että kotimainen myymäläketju. Emme saa tästä mitään sponssia. Pitäisi varmaan kysyä 😀
Viime kesän helteillä päätimme, että seuraava hankinta autoon on ilmastointi. Päädyttiin siihen, että tähän autoon otetaan tuollainen lattiamalli Truma Saphir, jotta auton korkeus ei muuttuisi ja Truma siksi, että se toimii tarvittaessa yhteen tuon lämmittimen kanssa kun tähän vielä ostaa Truma CP plus näytöllisen ohjaimen.
Jussi siirtää myyjäliikkeen huonosti asentaman kaasun esilämmittimen ohjauskaapelin ja lisää ilmastointilaitteen IR-vastaanottimen kaapelin. Ahdasta on kaapeissa, mutta kun näkee hieman vaivaa, saa asennuksesta siistin.
Ylempi on kaasun esilämmityksen ohjaus ja alempana uusi ilmastointikoneen IR-ohjaimen vastaanotin.
Samaan aikaan Tapio asentaa tarvittavat ilmanvaihtokanavat. Bauhausista ja Biltemasta löytyy muuten aika siistejä suorakaideprofiilin ilmansiirtokanavia joita pysyy hyvin soveltamaan tähänkin.
Ahdasta on lämmittimen tilassa, mutta kyllä sinne pari ilmanvaihtoputkea vielä mahtuu.Sisätilan puolella Bauhausista ostettu ilmanvaihtokanava, yläpäähän vielä joku ritilä.
Tämän mallin lämpöpumppu lauhduttaa lattian läpi ja sen aukotukseen onneksi on mukana sapluuna, jonka kanssa oli helppo sijoittaa reiät oikeille paikoille. Reikiin suoja-aineeksi ruiskittiin samanlaista kiveniskusuojamaalia, mitä siellä oli ennestään.
Ennen kuin teki aukkoja, tarkistettiin, ettei ole mitään piuhoja tai muita rakenteita tiellä. No olihan siellä, joten ne irti aukotuksen ajaksi, ettei mene rikki.
Pari ritilää ruuveilla kiinni, kondenssiveden ohjausputki sekä pois siirretyt piuhat takaisin paikalleen. Kaiken yli pohjan suojamaali, varmistaen, että vanhojen johdonkiinnikeiden reiät tulee myös peitettyä. Ja nuo aukot kannattaa teipata sisäpuolelta kiinni, niin ei maalisumu sotke sisälle. Tuon kondenssiveden putken juureen pitää vielä rutistaa butyylimassaa.
Mitä tää maksaa?
Saksasta löytää tuon koneen vähän reiluun 1500€ ja muutama kymppi postikuluja. Lisäksi tarvitaan Truman ilmastointiputkea ja erilaisia kiinnitystarpeita, näihin kuluu satasen verran. Nyt kun tuo on tuolla takatallissa, pitänee satsata pari sataa sisäilman letkulle, jolla siis siirretään jäähdytettävä ilma sisältä tuolle laitteelle.
Sisäilman paluuletku
Paluuilman letku tuli sitten tilattua. Sen verran tilaa vievä häristys, että ei sitä saa vedettyä ihan asuinosaan asti. Saa siis jäädä takatallin puolella niin, että se imee lämmityslaitekaapin läpi huoneilman takaisin. Sieltä tuo lämmitinkin kierrättää ilman.
Loppusilauksena tavaralaatikko koneen päälle.
Asensin vielä sulkupellin tallin lämmitysaukkoihoin, jotta saa estettyä ilman oton tallista.
Nyt se on asennettu ja kesän reissulla nähdään toimiiko se.
Kotiin päästyämme pestiin useampikin koneellinen pyykkiä. Hyvin nukutun yön jälkeen oli aamusta sopiva sää, joten pestiin matkailuauton pinnasta kertyneet ötökät ja lika pois ja samalla levitettiin pintaan kevyt pesuvaha.
Eipä se kauan siinä pysy mutta onpa nyt ainakin muutaman sateen verran siinä pinnassa.
Kattoa ei nyt joudettu tekemään, alkoi nimittäin satamaan ja siinä vaiheessa oli muutenkin aika kuitti. Lämpötila kun taas nousi yli 27 niin tee siinä nyt jotain. No, ruoan yhteydessä sai maistella jo aiemmin tuttua olutta.
Markiisin veivi, sekä sen sivuseinän aputanko kulkevat hyvin sängyn pohjassa. Tuolla kuskin puolella on takatassujen kampi.
Putkimies tunnistanee outken pidekkeet veiville ja aputangolle on Toolflex 20-30 mm. Vielä tuohon tyhjään väliin pari noita Toolflexejä niin saa harjan samalla tavalla.
Sängyt on autossa sen verran korkealla, että Roki ei mielellään hyppää sinne. Teinpä siis apuaskelman tuohon portaisiin, jos se helpottaisi. Kovin paljoa enempää ei pysty kun tulee kaappien ovet tielle.
Askelelevyn alla menee alumiiniprofiili keskellä antamassa lisää jäykkyttä ja samalla pitää paikallaan tuon. Levyn voi siis nostaa pois paikaltaan tarvittaessa.
Nähtiin Onnelassa toisella Sunlightistillä ohjaamon pimentävät koteloverhot, jotka pitää lämmön kurissa.
Tälläiset pitää saada, mutta hinta hirvitti. Eipä kuitenkaan paljoa tarvinnut asiaa miettiä kun päätimme ne tilata.
Tilaus lähti myyjältä varsin nopeasti, vaikka näitä ei heillä omassa varastossa ollutkaan. Matkahuolto vain vei väärään noutopisteeseen, joka ei ole tietenkään auki töissäkäyvälle sopiviin aikoihin. Tästä noottia Matkahuollolle, että jos nyt kuitenkin toimittaisi alkuperäiseen noutopisteeseen. Paketti tietenkin kiersi takaisin Helsingin kautta, joten ei saatu viikonlopuksi vaan vasta maanantaina paketti noudettua.
Tuulilasin verho
Ensin yläreunaan tulee vastakotelo aurinkolippojen kiinnikeiden avulla.
Varsin helppoa oli tuon asennus. Hieman vaatii ruuvien suostuttelua oikeaan asentoon, että sai menemään auton alkuperäisiin ruuvireikiin.
Mukana tulevalla porausohjeella saa verhokotelon ruuvireiät juuri oikeaan kohtaan. Asentaminen tosin vaatii hieman sorminäppäryyttä, jotta saa ruuvit paikalleen ja alareunaa tiivistävän vaahtokumisuikaleen pysymään paikallaan.
Viimeisenä kumpaankiin A-pilariin tulee ohjaus kisko johon myös kireällä pitävä naru ujutetaan omaan koloonsa. Naru on onneksi säädetty oikean mittaiseksi jo tehtaalla.
Tuulilasin verho näyttää istuvan hyvin paikalleen ja varsin valotiivis. Peruutuspeiliä ei tullut laitettua takaisin, vaikka sekin tuonne mahtuisi, sillä verho tekee peilin ohi mutkan.
Etuovien verhot
Nämä olikin varsin helpot asentaa.
Ja sama toiselle puolelle. Verho pysyy kiinni pienillä neodyn-magneeteilla.
Ja näin on taas aika asentaa aurinkosähköä matkailuautoon. Tällä kertaa valitsin Votronicin lataussäätimen MPP-350, sekä sille käyttöpaneelin. Aurinkopaneeliksi aika jättiläinen 265W (Pmax), jolla on jo kokoakin 165 x 91 cm. Tuon sijoittelu alkoi olla hieman hankalaa auton kattoluukkujen takia. Löytyi kuitenkin paikka ja sinne se asentui.
Kuvassa paneelin oikealle puolelle yläreunaan tuli läpivienti, josta kaapelin sai keittiön yläkaappiin ja sieltä asunto-osan kulkuoven yläpuolella olevan käyttöpaneelikotelon sisään.
Samaiseen koteloon tuli uusi aukko Votronicin omalla käyttöpaneelille.
Siinä se on siististi. Tuon kotelon avaaminen oli sitten oma jumppansa. Oviaukkoon on laitettu hyttysverho ja sen kotelointi esti tehokkaasti pääsyn ruuveihin. Piti porata ruuvien kohdalla reiät, että sai ruuvarilla ne sitten auki.
Kotelon kun sai kokonaan irti, oli siihen helppo työstää mukana tulleen sapluunan kanssa oikean muotoinen ja kokoinen aukko. Vasempaan alareunaan nurkkaan samalla aurinkopaneelin kaapelille, sekä tuolle käyttöpaneelin kaapelille aukotus.
Tässä kohtaa oven viereen tuli uuttaa valkoista kaapelilistaa lattiaan asti, josta pääsi sitten kohtuu helpolla kuskin penkin alle asentamaan tuo lataussäädin ja liitoskaapeli Schaudt 110 sähkökeskukseen.
Nyt ne on kiinni, annetaan akkujen varauksen laskea jonkin aikaa, niin sitten näkee toimiiko vaiko eikö. Niin, EBL:n aurinkosähkön syötön sulake on hyvä laittaa paikalleen, niin toimii paremmin.
Votronicin käyttöpaneelista hetkellisen jännitteen, latausvirran sekä ladatun energian määrän Ah ja Wh.
Liitoksien suhteen Votronicin kamat tuntuu varsin helppoja asentaa. Schaudtin omia tuli jonkin verran kiroiltua, kun niitä asenteli edelliseen autoon.
Sen nyt voi sanoa, että on kyllä kumma kun näille ei tehdä mitään varauksia edes, aika homma on reitittää noita kaapeleita.
Jussi teki johtotehtäviä samaan aikaan auton alla. Uusi 12Vdc syöttö auton takaosaan, että saadaan sänkyjen luo latauspisteet puhelimille ja CPAP:lle sähkö.
Tuossa yleisesti matkailuautoissa käytössä olevassa EBL:ssä oli kätevästi yksi liitäntä vielä käyttämättä ja siihen sai kätevästi kytkettyä makuupaikoille viedyt 12Vdc tupsyt sekä istuinryhmään 2x 12Vdc tupsyt ja 2x tupla USB-latauspisteet. Näin kaikki ohjautuu asunto-osan sähkökeskuksen kautta ja saa hyödynnettyä sen sulakkeita.
Vielä jäi tuomatta aurinkosähkön latausohjaimelta niin sanottu AES-ohjaus, että nyt olisi ylimääräistä aurinkoenergiaa tarjolla jääkaapin ajamiseen 12 voltilla. Tässä autossa Thetfordin kaappi osaisi hyödyntää tuon tiedon ja kytkeytyisi automaattisesti kaasulta käyttämään 12 voltin syöttöä. Ja kun taas pimenee, menisi kaappi yökaasulle.
Päivitystä 11.10.2021
Alkuperäisen postauksen jälkeen on tuo AES-ohjauskin kytketty, mutta eipä pelkällä aurinkosähköllä jääkaappia paljoa syötetä kuin jos on täys auringon paiste.
Älyttömästi suunniteltu aterinlaatikko, joka hukkaa matkailuautokäytössä huomattavan määrän tilaa. Joten asialle pitää tehdä jotain. Onneksi aika vakiotavarasta tuokin on tehty. Mutta ensin tuo muovihäristys on poistettava!
Noin, myös muut viritykset poistettu. Sitten sopivan kokoinen vanerilevyn pala pohjalle ja ruuveilla kiinni. Tässä käytin 4mm levyä, joka etureunasta kannattaa tukea myös jotta ei notku kauheasti.
Tuohon takalaidaksi tarvitaan uusi lauta kun alkuperäinen on vain liian matala.
Nyt laatikkoon voi laittaa ihan kaupan tavallisia aterinlaatikoita. Tuossa olisi bambuinen vieressä, mutta taitaa olla vähän pieni. Pitää sovittaa edellisessä autossa käytettyä muovista jos se sopisi.
Lopputulos
Sovituksen jälkeen piti pohjalevyn ruuvaukset kääntää alhaalta ylöspäin. Alla ei saa olla juurikaan pohjasta ylityksiä, jotta mahtuu liukumaan siististi kaapissa. Muuten tuli hyvä ja tähän käyttöön tuli sittenkin Orthexin isompi aterinlokerikko.
Juhannuksena 2016 asennettiin silloiseen LMC Libertyyn aurinkopaneeli ja sen tarvikkeet. Nyt vaihdettiin kahden kesän jälkeen auto Sunlightiin ja pitää tietenkin asentaa siihenkin.
Edellisellä kerralla ostin Motonetista paneelin ja loput tarvikkeista enimmäkseen Saksasta. Lataussäädin oli Schaudtin oma PWM-säädin, joka on suunniteltu saman valmistajan Elektroblockien kanssa käytettäväksi.
Tällä kertaa järjestelmän paneeli ja osa tarvikkeista on Kärkkäiseltä:
Trinasolar 265Wp
Kulmakiinnityspalat (4kpl)
Reunakiinnityspalat (2kpl)
Yhteensä tarjouksessa 247,69€ rahteineen. Tämä paneeli on jo sen verran iso, että pitää käytännössä tukea puolimatkasta tuolla pitkällä sivulla, siksi mukaan nuo reunakiinnityset.
Lataussäädin ja näyttö tulee jälleen Saksasta Offgridtec GmbH:lta. eBay.de löytyi heiltä suoraan hyvä tuotteen valintatyökalu, jolla tulee otettua kaikki olennainen.
Temperatur Sensor 825 – ladattavan akun latauslämpötilan seurantaan
EBL Anschlusskabel 2007 – suora kytkentäkaapeli Schaudt Elektroblock EBL119
Yhteensä 287,09€ posteineen.
Lisäksi on omasta hyllystä aikaisemmin hankittu kaapelin läpivientisuoja ja 4 mm² kaapelit. Motonetista pitää vielä hakea liitinparin yhdyskaapeliin, niin saa aurinkopaneelin kiinni.
Talven jäljiltä aloimme laittamaan kulkinettamme kesäkuntoon ja ihmettelimme sisällä olevaa pistävää hajua, sellaista kissan kusen hajua. Hiirulaiset olivat ainakin olleet sisällä ja ajateltiin, että olisi niiden jäljiltä. Siivottiin auto ja imuroitiin papanat pois ja seuraavaksi oli tarkoitus pestä paikat.
Alkovin pohjavanerilla kuitenkin näkyi jälkiä kastumisesta, olisiko kuitenkin alkovin katolla ollut reikä päästänyt vesiä sisään ja rakenteet päässeet kastumaan. Tuo reikä korjattiin myyjäliikkeen toimesta jo vuosi sitten ja sanoivat tehneensä kosteusmittauksia ja todenneet kuivaksi.
Purettiin sängyn pääty, sekä pohjaritilät pois ja niin sieltä löytyi mätää ja hometta nurkasta. Näyttää siltä, että edellinen omistaja olisi maalannut jäljet yli ja toivonut, että kukaan huomaa.
Nyt testataan myyjäliikkeen kykyä tulla vastaan näissä asioissa. Lähetettiin reklamaatiokirje tänään ja odotellaan mitä vastaavat.
Päivitys..
Vaunu lähti korjausreissulle Juvankartanon Best Caravaniin, josta tuo oli ostettu, ja odottelimme päivän-pari tuomiota.
Kävi ilmi, että hapantunutta puuta ei ollut onneksi kovin paljon eikä rakenteista löytynyt mitään muuta erityisen yllättävää. Myöskään muita vaurioita tai hometta ei tullut esiin joten huollossa purettiin pehmenneet osat pois ja asennettiin uutta materiaalia ja eristeitä tilalle.
Mitä ilmeisimmin aiemmin todettu ja korjattu alkovin katon reikä oli päästänyt sadevettä tai sitten sivuikkuna on ollut auki edellisen omistajan (tai omistajien) aikana ja tuo on jäänyt piiloon. Eipä tuommoista oikein myyjäkään voi löytää kovin helpolla.
Kustannuksia tuli yhteensä vajaa kymminen työtuntia ja materiaalit, mutta myyjä tuli vastaan puoleen väliin. Lisäksi samalla asennutettiin kaasulle ulostuloliitäntä seinän ulkopintaan oleskelupuolelle, jolloin kaasugrillin voi kätevästi kytkeä auton kaasujärjestelmään.
Eli lopputuloksena mielikuvamme Best Caravanin jälkimarkkinoinnin toimivuudesta ei ainakaan huonontunut. Best Caravan piti lupauksensa. Hienosti tehty.
Nyt kun ajomukavuutta on parannettu vakkarilla, tuli aika lisätä leiriytymismukavuutta. Askelporras asenna.
Mekaaninen asennus oli varsin kivuton. Tosin pitää seuraavalla etapilla hakea hieman pitempiä pultteja, mukana tulleet ovat hitusen lyhyitä. Kaapelinkin sai sisään olemassa olevan paksumman läpiviennit kautta keittiön kaapin sisään. Samaisen kaapin seinään tulee portaan käyttökytkin.
Nyt sopiva hetki juoda hieman paikallista olutta.
Näin, sitten portaan käyttökytkin paikalleen. Ensin alkuperäiset kytkimet valaistukselle vaihdetaan tuplakytkimeen.
Lopuksi portaan käyttökytkin ja peitekehys paikalleen. Jääköön portaan sähkökytkennät seuraavaan leiripaikkaan.
Alkuperäinen käyttövesipumpun asennus on tehty eteenpäin katsovan sohvan sisään. Tänne oli myös käyttökytkin laitettu jonne on ikävä päästä. Kaikissa karavaaneissa on enemmän tai vähemmän käytetty Berkerin sähkörasioita ja tilasin vastaavan kytkimen, jonka voisi sijoittaa paremmin käsille esimerkiksi keittiön muiden rasioiden yhteyteen.
Samalla kun tuolta tuli vietyä muitakin kaapeleita, sai sinne tuotua kytkimelle kaapelin, jolla saisi ohjattua vesipumpun käyttöjännitteen. Vesipumpussa on paineautomaatti, mutta on hyvä jos sillä on sähköt päällä vain kun sitä tarvitaan.
Kytkimeen asennettiin päällä olon merkiksi LED-valon, joka kuvassakin loistaa kirkkaana. Tuleepahan sammutettua kun vettä ei tarvita.
Takatalliin järjestystä
On tärkeää, että tavarat pysyvät paikallaan kun auto liikkuu, jotta ei rikota paikkoja. Näin ollen ruuvasin laudat tallin takaseinään johon on helppoa kiinnittää erilaisia lenkkejä, koukkuja ja remmejä mm. retkipöydän ja -tuolien kiinnittämiseen. Samalla talliassa vallitsee edes jonkun tason järjestys ja sieltä ainakin vielä löytää kaiken.
Säilytystilaa penkkeihin
Matkailuautoissa ja -vaunuissa on aina liian vähän säilytystilaa. Tässäkin autossa on penkkien sisällä tilaa, johon alunperin on varmaankin päässyt sohvatyynyjen alta nostamalla pohja levy pystyyn. Varsin epäkäytännöllistä ja edellinen omistaja oli tehnyt eräänlaiset vetolaatikot sohvien päätyihin. Sinänsä olivat aika virityksiä ja päätettiin ne purkaa pois ja tehdä homma uusiksi.
Ohjaamon puoleiseen sohvaan mahtuu jopa 60 cm syvä laatikko ja oiva paikka SmartStoren säilytyslaatikolle, johon saa koiran kuivaruoan. Tästä laatikosta siis tulee koiran tarvikkeiden säilytyspaikka.
Laatikoihin ostettiin lukkiutuvat liukukiskot ja itse laatikkoon ei tule vetimiä. Voi tosin olla, että pitää kuitenkin laittaa hillityt vetimet, sillä kiskot eivät jaksa kovin ulos laatikkoa työntää kun sitä yrittää avata.
Toisen sohvan sisään mahtuu vain 30 cm syvä laatikko. Matkustajien turvavöiden kiinnityspisteiden, sekä vesipumpun vuoksi tilaa ei ole niin paljoa.
Pinnaksi laatikoiden etuseinät saavat samaa koivukuvioista kontaktimuovia.
Hyllyt järjestykseen
Monesti näissä on matala hylly yläkaappien alla, joissa mikään ei pysy liikkellä ollessa paikallaan ja hyvin todennäköisesti on pian lattialla. Miksi tälläisiä hyllyjä näihin laitetaan?
Clas Ohlsonilta onneksi löytyi täydellisen kokoisia rasioita, jotka sopivat juuri tuonne hyllyyn. Ja sattui vielä olemaan tarjouksessa. Kokonsa puolesta nuo hyllyvälit täyttyivät rasioista täydellisesti, nyt kun vielä muistaa mitä on missäkin.
CPAP:lle hylly
Jussin CPAP-laitteelle oma hylly sekä 12V sähköä.
Auton alle tassut ja harmaaveden poiston uusinta
Alustan puolella tällä kertaa, joten auto ensin rampeille, niin on parempi työergonomia.
Harmaavesisäiliön tyhjennyksen putki oli alunperin sen verta korkealla, että sitä piti vähän laskea. Vaihdoin samalla putken uuteen ja liitin kun klemmarilla sen säiliön letkuun. Se oli jesarin pyhällä hengellä kiinni.
Lopuksi taakse tallin alle runkopalkkeihin kulma tuet paikalleen, ei tarvii tunkeilla leikkiä enää.
Paljon sai ottaa kojelautaa auki. Mittariston liittimistä etsittiin pikkuskoopilla, mistä saadaan nopeus- ja kierroslukutietoa. Kierroslukutietoa sai sitten, mutta nopeutta ei löydetty. Jompikumpi toki riittää.
Lauantain puolella saatiin säädöt ja johdotukset tehtyä.
Sunnuntaina sitten vielä ohjainviiksi kiinni. Samalla vaihdettiin auton radio Pioneeriin. Laitettiin perusasetukset kuntoon ja sitten koeajolle. Vaikuttaisi silltä, että muita säätöjä ei tarvitsisi tehdä.
Ajettiin Lohjalle ja sieltä Pikarisille kahveelle. Korjattiin heidän auton paskasäiliön täyttimisen merkkivalo.
Ennen juhannusta tuli tilattua aurinkopaneelin asennusta varten tarvikkeita. Saksasta löytyi auton oman sähkökeskuksen, Schaudt EBL99, kanssa yhteensopivat komponentit.
Schaudt LT 320 Solar – näyttöpaneeli
Schaudt Solarregler LR 1218 (220 W) – varausregulaattori
186€ posteineen
Aurinkopaneeli 90Wp, kaapelit sekä liittimet ostettiin Motonetista. Näihin meni jotain pari sataa euroa.
Näyttöyksikön ja jänniteregulaattorin asennus
Sähköjen ohjauspaneelin irroittamisen jälkeen sai Truman lämpötila-anturi väistää varaustilan näytön tieltä. Sille uusi reikä vasemalle puolella, jotta pääsi tekemään aukkoa näytölle. Aukko oli helppo tehdä pistosahalla ja siihen sitten paneeli kiinni. Mukana tulevalla kaapelilla oli tarpeeksi pituutta, että sen sai vietyä keittiön kaappien perällä olevassa johtokourussa ja sieltä sitten alakaappien takaa alas lattian alla olevaan välitilaan.
Sähkökeskus tosiaan on lattian alla. Schaudtin Electroblock EBL99 lienee yleisin näissä matkailuautoissa käytetty keskus. Siitä toki on muutama uudempikin malli. Tuo keskus huolehtii akkujen varauslogiikasta ja ei hirveästi tarvitse huolehtia mistä sähköä milloinkin otetaan. Samaan tilaan sai hyvin tuon regulaattorin (tuo oikean puoleinen pienempi boksi).
Vielä ei ole aurinkopaneeli katolla, mutta näyttö toimii ja muuten kytkennät kunnossa.
Aurinkopaneelia katolle
Pikariset tulivat viettämään Juhannusta hyvässä seurassa ja siinä samassa ehti viimeistelemään asennuksia. Paneelille pohdittiin paikkaa yhdessä Mikon kanssa. Nostettiin se katollekin ja pääse tekemään kytkennät loppuun. Nyt se vain jäi odottamaan kiinnitystarvikkeita, jotta se sitten pysyisi matkassa mukana. Samalla säädettiin TV-antennin paikkaa virtaviivaisemmaksi ja pois tulevan aurinkopaneelin tieltä. (Nämä kaksi kuvaa: Piia Pikarinen)
Auto meni sitten vielä kerran takaisin liikkeeseen. Edellinen omistaja on ajanut alkovin nurkan joskus johonkin ja siellä on katolla reikä sekä 30 senttinen halkeama. Olihan sitä ”paikkailtu” silikonilla ja erilaisilla massoilla. Viime viikonloppuna putsattiin noita jälkiä ja todettiin, että eiköhän viedä takas liikkeeseen ”puolen vuoden takuun” piikkiin.
Edellinen omistaja oli päällystänyt kaappien ovia valkoisella kiiltävällä kontaktimuovilla ja muutamat paneelit verhoillut viininpunaisella vinyylillä. Ei ihan meidän makuun ja päätimme tehdä pintoja uusiksi. Tässä muutamia kuvia ”ennen ja jälkeen”.
Ennen
Jälkeen
Muutoksessa viininpunaiset vinyyliverhoilut sai vaihtua hillityyn kerman väriin. Kaappien ovista riisuttiin vanhat kontaktimuovit pois ja muutamaa ovea sai siivota, paklata ja hio aika urakalla. Tämän jälkeen liimattiin koivun kuvioinen kontaktimuovi niihin. Mikroaaltouunikin siirrettiin ylempään kaappiin ja sen paikalla ollut hylly entisöitiin ennalleen. Näin saatiin TV:lle paikka.
Samassa rumbassa roskakori poistetiin oviaukosta ja hellan alle kaappiin asennettiin liukukori roskikset.
Vielä verhot pitäisi vaihtaa paremmin sävyihin sopivaksi.
Ulko-oven yläpuolella näkyy myös uusi kello sekä aurinkopaneelin näyttö. Nämä ovat vielä tulevaisuutta, koska tuo kuva on otettu vasta heinäkuussa.
Tammikuussa käytiin talvipakkasilla tutkiskelemassa matkailuautoja josko kesällä lähtisi kiertelemään etelän suuntaan.
Muutamia ehdittiin tutkiakin ja yhtä halusimme tutkia tarkemmin. Se tosin osoittautui ihan pommiksi. Myyjä oli kuitenkin sen verran fiksu, että osoitti meidät toisenkin auton luoksi ja siihen siihen tykästyimme. Jonkin verran kuitenkin sisustuksellisesti tiesimme, että sille joutunee jotain tekemään
Oisko tää …… no onhan se.Espoolaisella kimppakyydillä kotiin
Etsinnän tuloksena siten löytyi Fiat Ducato 2.8 JTD alustalle tehty LMC Liberty A 671 vuodelta 2006. Samalla päivällä teimme sitten vaihtokaupasta kauppakirjat.
Vaunu pois ja auto tilalle
16. tammikuuta veimme vaunun pois ja haimme auton Espoon Best Caravanista.
Jussi otti ohjat ja ajoi uuden automme kotiin odottamaan uusia seikkailuja.
Vaikka olikin keskipäivää, niin aika hämärää oli tuolloin. Onneksi autossa on M+S renkaat, joten sillä sai ihan laillisesti ajaa talvisäässäkin.
Tuona aurinkoisena talvipäivänä auto saatiin turvallisesti omaan pihaan, jossa se saakin odottaa, että pääsemme sitä tuunaamaan omaan makuumme.
Vaunun matka meidän käytössä päättyi tänään, kun vaihdoimme sen matkailuautoon. Tästä päivästä alkaen tässä (päivä)kirjassa kerrotaan Ahi-wankkurilla tehdyistä reissuista.
Ihan kaikki ei mennyt tämän hankinnan kanssa putkeen. Ohjauksen puoltamisen vuoksi veimme auton takaisin liikkeeseen, saatuamme vihjeen, että kyse voisi olla iskareiden yläpään laakereista. Best hoiti huollon kiltisti.
Lisäksi kevään aikana tuli muita pieniä huoltoja, kuten käyttövesipumpun vaihto.
Kummallista, ettei koukkusarjaan kuulunut vaunun jarrulaukaisun vaijerin kiinnityspaikkaa. Ei sitä vaijeria koukun ympäri saa laittaa, mitä jos koukku irtoaa autosta?
Jonkin aikaa oli ollut haaveena matkailuvaunun/-auton ostaminen. Käytettyjen palstoja on koluttu aika paljon ja pikkuhiljaa alkoi muodostua kuva siitä mitä sitä oikeastaan tuollaiselta haluaisi. Autona sinänsä olisi kätevä kun koirakin kulkisi mukavasti siinä asunto-osassa. Lauantaina siis jälleen palstojen selailun jälkeen löysimme yhden auton, joka hintansa ja ominaisuuksiensa puolesta vaikutti sopivalta.
Nyt siis katsomaan mitä nuo teiden tukkeet voisivat oikein olla. Pian paikalle päästyämme tuo moottoroitu lasikuitukoppi löytyikin ja sitä siis tutkimaan. Hyvin pian selvisikin, että ei tätä. Niin paljon oli halkeamia ja kolhuja, että jätettiin se rauhaan. Vieressä olikin hieman kalliimpi samankaltainen yksilö ja sitä tutkittuamme ajattelimme, että tässä se voisi olla. Kiertelimme vielä aikamme alueen tarjontaa ja tutkimme myös vaunujen muodossa näitä ku**koppeja. Saipahan tuntumaa myös niihin.
Matkalla kotia päin pysähdyimme muutamaan Kehä-III:lla olevaan liikkeeseen. Ensimmäinen oli kiinni ja pihassa olleen tarjonnan perusteella ei meillä olisi ollut asiaa sinne sen enempää. Toinen olikin sitten auki ja aikamme pysäköintimahdollisuuksia pohtien ajoimme pihaan josta paikka autolle löytyikin. Matkalla olimme jo päätynyt vaunuvaihtoehtoon ihan sen vuotuisten kiinteiden kulujen takia. Vakuutus, ajoneuvovero, huollot yms ovat vaunun kohdalla huomattavasti pienemmät.
Näin siis vaunuja tutkimaan. Halvimmat ja vanhimmat jätimme suosiolla pois, sitten ensimmäistä tutkimaan. Lupaavan oloinen 2008 Hobby, mukavat sisätilat kahdella kunnon sängyllä, keittotila kohtuullinen meidän tarpeisiin varmastikin riittävä, siisti U-sohvaryhmä.
Hyvän oloinen WC, ei suihkua. Ei muuten edes käsisuihkua, joka huomattiin vasta myöhemmin.
Vielä katsaus muutamaan muuhun vaunuun, mutta ne olikin jo jonkin verran hinnakkaampia ja ei niin kiinnostavia. Pihalla sai viel messuviikonlopun kunniaksi grillimakkaraa ja myymälässä oli kelpo kahvitarjoilu. Myyjäkin tuli heti luoksemme, että löytyikö jotain. Siitä sitten kerroimme tuosta vaunusta, että se voisi kiinnostaa. Aikamme keskusteltuamme ja varustelusta neuvoteltuamme saimme tarjouksen, josta ei enää paluuta ollut. Meistä tuli matkailuvaunun omistajia. Tekevät nyt viikolla vaunuun tarkastushuollon ja asentavat ilmastointilaitteen. Viikon päästä sen saa hakea.
Käytiin vielä kerran katsomassa, että mitä tuli oikein ostettua. Tällöin havaitsimme muutamia ongelmia; kytkentäpistokkeesta vedonpoisto pettänyt, WC:n peili pudonnut paikaltaan, ja että ei ole muuten käsisuihkua WC:ssä. Näistä huomautimme vielä myyjälle, ja lupasi ilmoittaa huoltoon. WC:n käsisuihkun mahdollisuus tutkitaan jos pesualtaan hanan voisi sellaiseen vaihtaa.
Varsin helppoa oli tuon asennus. Hieman vaatii ruuvien suostuttelua oikeaan asentoon, että sai menemään auton alkuperäisiin ruuvireikiin.
