





























Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuosi huipentui värikkääseen Rainbow River -taikamaahan.
Flowers of Lifen pääsuunnittelija Veikko Lappalainen luonnehtii Rainbow Riveria näin: “Joen virtaus keskellä pimeintä vuodenaikaa. Auringonvalon heijastukset vesipisaroissa saavat aikaan sateenkaaria ja värien juhlan pimeyden keskelle. Koko joenvarsi muuttuu sateenkaarien värittämäksi taikamaaksi. Varsinainen värikylpy läpi pimeimmän ajan lomien, aina loppiaiseen saakka!”
Käytiin tutkimusmatkalla Länsimetron jatkeelle Kivenlahdesta Matinkylään.
Samalla synttäripäivällinen Haraldissa. Jälkkärikin oli hyvää, mutta kuva unohtui.
Pitkään odotutti, että saataisiin maisemoitua polku terassille. Sitä ennen punaiset kivet piti nostaa kaikki ylös ja asentaa uudelleen paremmin korkoon ympäröivän nurmikon kanssa.
Tähän siirtyi Jussin ahkeroimana etuoven käytävän viereltä kaksi hortensiaa, toivottavasti kestivät siirron. Lisäksi tuijien eteen polun varrelle tuli uutena laakerikirsikka (prunus laurocerasus) “Otto Luyken”.
Lopuksi tasoitusta mullalla ja siihen pitäisi vielä kylvää nurmikon siemen. On vaan niin pirun kuivaa, että pitänee jättää odottamaan kevättä.
Ajatuksessa tälle vuodelle oli, että mennään pohjoiseen, siis Norjaan. Siinä se oli, suunnitelma oli valmis.
Sen verran tarkennettiin, että mennään Ruotsin läpi, joka tarkoitti, että tarvitaan Rokille ekinokokkoosilääkitys. Tässä vaiheessa luulimme, että ajamme Norjassa pohjoiseen ja sitten sieltä suoraan takaisin Suomeen, jolloin paluumatkalle sitä ei tarvita. Toisin kävi. Päädyimme ajamaan Ruotsin halki uudestaan etelämmässä.
Ehkäpä suurin syy reittivalinnalle oli se, että Jussi ei ollut nähnyt kunnolla vuorovesivirtausta Saltstraumenin sillan alla eikä Norjan maisemia siitä etelään. Siellä on paljon hengästyttävän hienoja maisemia.
Yhteenvetona voisikin näin jälkeenpäin sanoa, että epäilemättä parhaat paikat ja kokemukset lienevät ajo Trolstigeniä ylös sekä Geirangerin vuonon huikeat maisemat alaspäin tullessa. Erityishuomion saa myös pohjolan korkeimalla kulkeva maantie numero 55 sekä Lærdaltunnelen maailman pisimpinä (25 km) maantietunnelina. Samoin mieletön serpentiininousu Fv50-tiellä saa ihmettelemään ja kunnioittamaan sitä insinöörityön ja kaivamisen määrää, mitä nämä tiet ovat aikanaan vaatineet. Hatun noston paikka!
Jälleen kerran myös säät olivat melko suosiollisia, sillä ei voi sanoa että sadepäiviä olisi ollut juurikaan. Tässäkin mielessä Norjan sää yllätti lämpimyydellään sekä aurinkoisuudellaan.
Alta löytyy animaatio ajetusta reitistä, sekä artikkelit jokaisesta päivästä. Tämän sivun lopussa vielä yhteenveto tunneleista ja lautoista matkan aikana.
Norjaan päästyämme, tippui kulutus nopeasti tuolta noin 11 l/100km tuonne vajaaseen 10 l/100km. Ihan vaan sillä, että Norjassa vaan ei pääse lujaa ajamaan. Vaikka nopeusrajoitus on 80 km/h, niin monesti tällä pakastinarkun muotoisella ajoneuvolla ei vaan uskalla mutkateillä ajaa niin kovaa.
Polttoaineen hinta Norjassa oli edelleen kalliimpaa kuin Suomessa, mutta hyvin vähän. Aikaisempina vuosina hintaero on ollut selkeämpi.
Tunneli | Tie | Pituus |
---|---|---|
Enghammaren | 812 | 160 m |
Sandkollen | 812 | 476 m |
Eivikhammeren | Fv17 | 258 m |
Sundsfjord | Fv17 | 772 m |
Vindvik | Fv17 | 988 m |
Skaugvoll | Fv17 | 247 m |
Storvikskar | Fv17 | 3118 m |
Glomfjord | Fv17 | 2233 m |
Fykan | Fv17 | 1946 m |
Svartis | Fv17 | 7615 m |
Straumdal | Fv17 | 3232 m |
Kista | Fv17 | 412 m |
Sila | Fv17 | 2882 m |
Fornes | Fv17 | 146 m |
Sjona | Fv17 | 2796 m |
Nesset | E6 | 578 m |
Nordmark | E6 | 184 m |
Finneidfjord | E6 | 857 m |
Breivikhammer | E6 | 186 m |
Pytjohåjen | E6 | 110 m |
Korgfjell | E6 | 8530 m |
Moså | E6 | 253 m |
Oppdølstrand | Rv70 | 7430 m |
Hammar | Fv62 | 231 m |
Øksendal | Fv62 | 6000 m |
Skrøo | Fv62 | 2310 m |
Bogge | Fv660 | 147 m |
Torvik | Fv64 | 125 m |
Vangen | Fv64 | 40 m |
Vikanøs | Fv64 | 60 m |
Nebbe | Fv64 | 440 m |
Oppskred | Fv63 | 600m |
Gullring | Fv55 | 1210 m |
Otta | Fv55 | 572 m |
Råum | Fv55 | 514 m |
Røneid | Fv55 | 657 m |
Stupshølen | Fv55 | 77 m |
Åröy | Fv55 | 430 m |
Amla | Rv5 | 2969 m |
Fodnes | Rv5 | 6604 m |
Lærdal | E16 | 24509 m |
Vassbygd | Fv50 | 1058 m |
Haga | Fv50 | 690 m (kapea ja valo-ohjattu) |
Låvisberget 4 | Fv50 | 410 m |
Låvisberget 3 – Kroktunnelen | Fv50 | 270 m |
Låvisberget 2 – Langetunnelen | Fv50 | 1350 m |
Låvisberget 1 | Fv50 | 260 m |
Stondal | Fv50 | 2246 m |
Berdal | Fv50 | 4266 m |
Nesbø | Fv50 | 2510 m |
Botna | Fv50 | 904 m |
Vetlebotn | Fv50 | 286 m |
Geiterygg | Fv50 | 3281 m |
Røste | E16 | 1097 m |
Lunner | E16 | 3811 m |
Isokylä 2H | E18 | 520 m |
Hepomäki 3H | E18 | 350 m |
Lakiamäki 4H | E18 | 550 m |
Tervakorpi 5H | E18 | 650 m |
Pitkämäki 6H | E18 | 700 m |
Orosmäki 7H | E18 | 800 m |
Karnainen 8H | E18 | 2300 m |
Lehmihaka 9H | E18 | 350 m |
Tunneleissa ajoimme yhteensä liki 122 km (121653 m).
Lauttayhteys | Matkan pituus | Matkan kesto | Hinta |
---|---|---|---|
Forøy – Ågskardet | 3.2 km | 10m | 21.19€ |
Jektvik – Kilboghamn | 19 km | 1h | – |
Rørvik – Flakk | 7.5 km | 35m | – |
Kvanne – Rykkjem | 2.6 km | 20m | 18.32€ |
Linge – Eidsdal | 2.7 km | 10m | 8.03€ |
Mannheller – Fodnes | 3.1 km | 20m | 8.85€ |
Grisslehamn – Eckerö | 44 km | 2h | 161.00€ |
Långnäs – Snäckö | 34 km | 2h20m | 99.40€ |
Kumlinge – Torsholma | 20 km | 1h30m | – |
Åva – Osnäs | 12 km | 1h15m | – |
Vartsala – Kivimaa | 1 km | 15m | – |
Lautoilla meni 149,1 kilometrin matkaan aikaa liki kymmenen tuntia, joista kalleimmat oli Grisslehamnista Eckeröhön sekä Ahvenamaalta kolme lauttaa yhteensä Kustaviin.
Aamulenkillä Rokin kanssa tuli havaittua, että tää onkin paljon isompi camping. Alueelta löytyy iso teltta-alue sekä 12 yöpymismökkiä.
Tulipa ajettua sitten kokemuksen ja elämyksen nimissä maailman, kyllä, maailman pisin tunneli yhteen suuntaan. Alla videot tunnelissa olevista valaistuista kohdista.
Lærdaltunnelin jälkeen käännyttiin tiellä Fv50 kohti Vassbygdiä, josta noustaan aikamoista seprentiiniä välillä tunnelissa ja välillä ulkona. Tunnelit paikoin jopa päällekäin.
Nousun jälkeen suunta oli Hønefossiin ja matkalta oli ajatus löytää camping, mutta täyttä oli. Sattuneista syistä (=korona) jäi aiotut museot nyt väliin ja jatkamme siirtymistä kohti Ruotsia ja hiljalleen kotiin.
Pitkän etsinnän jälkeen löytyi varsin viehättävä matkaparkki Hønefossin kaupungin laitamilta. Lislettalla on pieni hevostila, jonka yhteyteen perustanut matkaparkin. Siistit tilata ja hyvin järjestetty.
Yhteensä 51,613 km tunneleita.
Aurinkoinen ja viileä aamu tunturissa. Rokin kanssa pieni lenkki läheisen järven reunalle ja sitten aamiaista tekemään.
Seuraavassa Bismon kylässä käytiin kaupassa täydentämässä ruokavarastoa. Tässä kaupassa “walk-in” kylmiö, josta lihat leikkeleet ja juustot ym.
Lomin kylästä löytyi pieni panimo Lom Bryggeri, jossa kävimme ostoksilla. Paikan omistaja ja panimomasteri esitteli kaikki oluensa ja mukaan tarttui 12 pulloa maisteltavaksi.
Pohjolan korkein maantiepiste 1428 metri meren ylle, jonka reittiä lokittanut GPS vahvistaa. Nyt on muuten aika puhki kun tie 55 on ajettu päästä päähän, eikä se edes ole mikään pitkä tie.
Kuljettajan ja apumiehen väsymys vuorien ja tunnelien ylityksissä ja läpiajossa alkoi jo painaa, joten ryhdyimme kysymään vastaantulleista camping-paikoista tilaa. Toine kerta tärppäsi ja nyt ollaan tämä yö Kjørnes Campingissä. Vähän aiempia isompi ja yllättäin lapsia pyörii joka paikassa. Kukaan ei tosin ole huomannut Rokia ja tunkenut paijaamaan.
Illalliseksi sikaa ja tortellineja.
Yhteensä 3,46 km tunneleita.
Tänä aamuna herättiin auringon paisteeseen. Leirintäalueen tilat oli siistit ja toimivat. Tässä vielä muutama kuva leiripaikalta.
Geirangerissa kaikki paikat täynnä, joten jatkoimme matkaa tiellä Fv15 kohti Lomin kylää. Iltapäivä jo kuitenkin pitkällä niin otimme ensimmäinen paikan Skjåk sæeter yöpymispaikaksemme. Ensimmäinen leiripaikka tällä reissulla, jossa lämmin vesi maksaa. Emme ottaneet tällä kertaa. Niin ja käteinen oli toivottu maksutapa.
Yhteensä 1,412 km tunneleita.
Edellinen ilta menikin sisällä sadetta pidellessä. Yöllä pauhausi tuuli aika kovaa ja viereisestä lauttasatamasta kuului säännöllisesti kova pauke, kun alus tuli satamaan ja laski rampilla kiinni maihin.
Tänään aamu olikin tyynempi, tosin sateinen. Aurinkoakin pilkahteli aika-ajoin ja selvisimme Rokin kanssa kuivana aamulenkistä.
Jännää seurata leirin elämää ja miten erilaisia olemme. Viereen tuli illalla iso Hymer ja sisältä ihmettelimme heidän touhujaan. Ja tietenkin kaapeli kelalla auton alle avaamatta kokonaan.
Tämä kirkko Trondheimissä on aika mykistävä rakennus. Sen alkuperäinen versio valmistui jo 1305, jolloin se oli vaatimaton latoa muistuttava pieni rakennelma, jota on laajennettu pala palalta vuosisatojen aikana. Rakennus on kohdannut myös muutamat palotkin, jonka jälkeen on jälleen pistetty kättä seurakuntalaisten taskuun ja rakennettu entistä parempaa ja isompaa tilalle.
Kristianstensin linnoitus Trondheimissa rakennettiin vuonna 1681 tapahtuneen kaupunkipalon jälkeen vuosina 1682-1684.
Trondheimissä huomasin, että “onpas erikoisen näköinen trollikka, näytti pitkältä raitiovaunulta, mutta kulki kumipyörillä. No ei se ollutkaan trollikka. Matkalla Trondheimistä pois kuljimme hetken aikaa E6-tietä ja sain kuvattua tuon kummallisuuden. Ratikan näköinen linjuri. Kaikkea sitä.
Kohteeksi valikoitui tiellä vastaantullut Sunndalsfjord Cottages in Fredsvik, joka osoittautui pieneksi, mutta mielettömän hienoksi perheen pitämäksi paikaksi. Ja maisema, miten hieno se onkaan! Kaikkea se Slartibartfast (suom. Romppainen) onkin luonut.