Kumlingessa herättiin ennen sianpieremää ja syötiin aamiainen, että ehditään ajoissa ekaan lauttaan 6.50. Brändöstä jatkoyhteys Kanta-Suomeen 8.30
Poikittaislinjan lautalla pääsee Långnäsistä Kumlinge Snäckölle, josta löytyy Kumlingen ainoa leirintäalue.
Pikkasen yli viikko ja nyt ollaa Maarianhaminassa, Gröna Uddens Camping. Tällä päivämäärällä vuosi sitten olimme samassa paikassa. Matkalla tänne tehtiin pikainen visiitti Open Water Breweryn myymälään josta toki tarttui kaikkea jännää mukaan. Ois ollut hienot aromilasit, mutta jätettiin ne tällä kertaa pois – Saunabaarissa ei ole tilaa!
Iltapäivän ateriat löytyivät Dino’s Bar & Grillistä ja takaisin autolle kävellessä löytyi hieno puistopuutarha kaupungintalon edustalta.
Museosta saa hyvin ymmärrystä alueen historiaan. Tuolla nyt ei valitettavasti tullut otettua kuvia.
Samassa rakennuksessa on myös vaihtuva taidenäyttely ja tällä kertaa oli ruotsalaisen akvarellistin Lars Lerinin teoksia. Vaikuttavia maalauksia eri aiheista maailmalta, kaupunkeja, luontoa, eläimiä ja ihmisiä.
Brankarin museoon tarvittiin käteistä pääsymaksuun. Näin ollen ajettiin melkein Marianhaminaan kauppaan nostamaan rahaa, samalla kätevä jääkaapin täydennys.
Iltapäivää voi hyvin viettää rannalla ja tähän on hyvä jäädä yöksi.
Näin aikaisin aamusta voi saada hienoja kuvia, vaikka linnoituksen raunioista. Välillä myös Roki malttaa poseerata.
Tämä 30 metrin korkeuteen yltävän tornin portaisiin ei Tapio halunnut tulla, joten meistä vähemmän korkean paikan kammoinen kiipesi ylös. Kuvia en kuitenkaan huomannut ottaa kuin vain yhden ja senkin omahyväisesti selfienä.
Hieno paikka elokuvatekniikan ja kameroiden maailmasta. Paikan isäntä Olle (Jussin sukunimikaima muuten) on kerännyt paljon valokuvaamiseen ja elävään kuvaan liittyvää tavaraa 1900-luvun alusta aina tähän päivään asti. Kokoelmiin kuuluu myös äänen tallentamiseen ja toistoon liittyviä laitteita aina 1900-luvun alusta nykypäivään saakka.
Lopuksi leiripaikka löytyi Hammarlandin Kattnäsistä. Kyseessä on itsepalveluleirintäalue, jonka voi maksaa käteisellä paikalla olevalle leiri-isännännälle tai pankkitilille. Saunasta saatiin varattua illan viimeinen vuoro 22:00-23:00.
Brändön kirkolla käytiin viime vuonnakin, mutta ei sisällä. Nyt oli paikalla opas, joka muutama vuosi sitten muuttanut Hyvinkäältä naapurisaarelle Lappoon.
Tultiin tuttuun paikkaan. Ålands pankacka ja valkoviini välipalaksi ennen saunaa. Täällä on hyvät saunat ihan rannassa, ja kummallakin oma laituri, josta pääsee uimaan.
Tänä vuonna saimme käyttöömme vasemman puolen saunan, jossa on ehkä hieman enemmän yksityisyyttä, joten ei tarvitse niin varoa, että olisi tarve olla pyyhe päällä kokoajan.
Sinänsä mitään uutta ei tällä reitillä ollut. Ei muistettu, että Mossala – Iniön lauttamaksu oli aika kallis 75€ matkailuautolta. Hinnat olivat nousseet viime vuodelta 5 euron verran kaikissa hintaluokissa, paitsi pyöräilijöille.
Ajettiin Kustaviin kauppaan täydennyksille ja siitä Kustavin Lootholmaan yöksi. On muuten hieno paikka ja kaikki paikat todella siisteinä. Ihan mahtava rantasauna, josta pääsi helposti myös uimaan. Vesi jonkin verran vilpoisempaa kuin mitä oli Pyhärannassa.
Aikamme tutkittua seuraavaa kohdetta me, päätettiin kiertää Saariston rengastien kautta ja yöksi Houtskarin Kittuisin, jossa viime vuonnakin yövyimme.
Erilaisissa matkailuajoneuvoryhmissä (facebookissa) monesti kysellään, että minkä kokoinen akku ja invertteri pitää olla, että voi käyttää mikroaaltouunia, hiustenkuivainta, kahvin- ja vedenkeitintä, induktioliettä ja niin sitä Lidlin grilliä. Olen kuullut myös tarpeesta betonimyllylle, pylväsporalle ja sorvillekin.
Tässä hieman siitä miten hommat toimii.
Matkakulkineissa pääsääntöisesti on 12 voltin tasavirtajärjestelmä, jolla hoituu valaistus, puhelimien ja tablettien lataus. Hyvillä valinnoilla löytyy myös se telkkari suoraan 12V sähköllä toimivana ja läppäreillekin löytyy monesti autokäyttöön tarkoitettu virtalähde.
Näillä valinnoilla säästää jo paljon sähkönkäytössä.
Jostain syystä kaasun käyttöä tunnutaan pelkäävän. Hyvin huolletut ja tarkastetut kaasujärjestelmät ovat varsin turvallisia ja ei niiden käyttöä kannata pelätä. Kaasulla lämpenee käyttövesi, sisätilat, grilli ulkona ja liedellä tietenkin keittää vaikka sen veden ja pannukahvit. Jääkaappi pysyy kylmänä ja uuni kuumana kaasulla. Liedelle löytyy myös erilaisia uuninkorvikkeita kakun paistamiseen sekä telineitä vaikka leivän paahtoon.
Käytetään paikallaan ollessa lähinnä akkujen lataamiseen erityisen matkailuajoneuvoihin suunnitellun virtalähteen avulla, esimerkiksi Schaudt EBL:t ovat yleisiä älykkäitä keskuksia ajoneuvon sähköjen käytössä.
Lisäksi verkkovirtaa käytetään lisätehona kaasun ohella lämmityksessä. Jos ajoneuvoon on asennettu ilmastointilaite, toimii se sitten lähes aina verkkovirralla.
Aurinkopaneelit ovat erinomainen energian lähde akkujen lataamiseen ja sitä kautta saa aika hyvin riittävyyden 12V järjestelmästä aikaisemmin mainittujen laitteiden käyttöön.
Me asensimme aurinkopaneelin autoomme, tällä on hyvin pärjätty vaikka puskissa ja välillä sähköttömillä paikoilla eri leirintäalueilla onkin oltu.
Näillä ollaan pärjätty nämä ajat kun matkailuautoja meillä on parit kappaleet jo ollut. On saatu auto lämpimäksi, vedet ja kahvit keitettyä, ruoat pidettyä kylmänä ja vielä valmistettua liedellä tai grillaten lisäksi puhelimet, tabletit ja läppärit on ladattu. Kaiken ohella vielä erikoisuutena toinen meistä nukkuu yön yli CPAP:n kanssa.
Matkalla ollessa kannattaa aina miettiä vaihtoehto paljon sähköä tarvitsevien laitteiden sijaan. Sähköllä toimivat kahvin- ja vedenkeittimet sekä mikroaaltouuni ja vaikkapa hiustenkuivain eivät ole järkeviä käyttää invertterillä, koska niiden energiankulutus on aivan tolkutonta. Sitä ei vaan ajattele kotioloissa, koska sähkön saanti ei yleensä ole kotona mikään ongelma. Lisäksi akkukapasiteettia ei usein kannata lisätä ihan älyttömästi, sillä akkujen paino on aina pois muusta kantavuudesta. 3500 kg painoluokan ajoneuvossa se tulee helposti vastaan.
Niin, emme ole asentaneet invertteriä, ja auton mukana tullut niin sanottu hupiakku on riittänyt käytössämme oikein hyvin.
Eilinen meni kotioloissa, oli asioita hoidettavana. Nyt taas matka jatkuu ja siirryimme Kemiönsaarelle.
Täältä löytyy mielenkiintoista metalliteollisuuden historiaa. Museon opastetulla kierroksella sai hyvän käsityksen vuosisatojen kulusta alueella.
Yöksi tultiin Kansakouluun, B&B-paikka mukavuuksilla.
Aamulla ehti hyvin kiertää paikan museotilat, ennen kuin lähdettiin ajalemaan kotia kohti.
Nivalasta löytyy Crazyland, paljon kummajaisia pellolla.
Kivijärvellä puuta veistetty moottorisahoilla.
Yöksi tultiin Karstulaan, Wanhat Wehkeet museo ja leirintäalue. Huomenna sitten museon antimia.
Uudenkaupungin keskustaan mentiin rantakävelylle ja Bonkmuseoon.
Bonkmuseolta jatkettiin matkaa Luvian kautta Kaskiseen.
Lähdettiin kiertämään Suomea. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Pyhäranta, jossa pääsi saunaan ja uimaan. Roki löysi isoja murkkuja ja hattivattejakin oli lähellä.
Juhannuksena aina vaikeaa keksiä mitä sitä tekisi ja minne menisi. Tänä vuonna suunnaksi tuli vanha ruukkikylä Fiskars. Aikaisemmin keväällä oltiin udeltu, että oispa siellä matkailuautoilijalle yöpymismahdollisuuksia. Vastauksena saatiinkin, että kesäksi on tulossa kokeiluun matkaparkki.
Tästä innostuneena pohdimme, että mennäänpä kokeilemaan. Varasimme yhdeksi yöksi paikan, sekä juhannuksen paikalla olevasta kärrysaunasta sai saunomisajankin vielä illaksi.
Matkaparkin palveluja hoitaa Cafe Bar Pesula, josta paikalle tullessa saa avaimen sähkötolppaan ja huusien lukkojen koodin. Ehkäpä palvelun kehittyessä tulee suihkut sekä kemssan tyhjennyspaikka.
Seuraava päivä meni kierrellessä kylää tutustuen alueen tarjontaan. Harmillisesti Fiskarsin museo oli juhannuksen kiinni, mutta kävellenkin alueen historiasta sai tietoa hyvistä tietotauluista.
Jäätiin vielä toiseksi yöksi ja seuraavana päivänä käveltiin lähellä olevalle näköalapaikalle. Sieltä ei kylä näy, mutta mahtava suomalainen maalaismaisema kyllä.
Toivotaan, että tämä matkaparkki saa jatkoa tulevina vuosina ja, että vastaavia nähtävyyksien läheisyyteen järjestettyjä parkkeja tulisi lisää.
Muun myllerryksen jälkeen on terassin jatkeen pohja tasattu, tärytetty, laseroitu korko, sekä betonilaatat tukipisteiksi vaaitettu.
Tähän on hyvä rakentaa uusi runko ja laudottaa yli.
Jos joku ihmettelee, miksi terassin rakentaminen alkaa ulkopuolelta eikä seinästä, niin siihen on kyllä syynsä. Jääköön tässä vaiheessa vielä arvoitukseksi.
Parin viikonlopun puhailun jälkeen on hyvä tarkastella kättensä jälkeä. Saa nyt vähän aikaa olla näin ja visio terassin ulkonäöstä tarkentunee hiljalleen.
Tämän viikonlopun teemana on pihakiveykset. Kivituhkaa alle ja betonilaattoja päälle.
Ihan ekaa kertaa tälläistä teen ja tuntuisi onnistuvan ihan hyvin. Huomenna jatketaan ja ladotaan liuskekivilaattoja tuonne terassin edustalle.
Ei saatu liuskekiviä tehtyä, vaan jatkui vasta seuraavana viikonloppuna. Nyt nekin on ladottu.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.