Eilinen meni kotioloissa, oli asioita hoidettavana. Nyt taas matka jatkuu ja siirryimme Kemiönsaarelle.
Täältä löytyy mielenkiintoista metalliteollisuuden historiaa. Museon opastetulla kierroksella sai hyvän käsityksen vuosisatojen kulusta alueella.
Yöksi tultiin Kansakouluun, B&B-paikka mukavuuksilla.
Aamulla ehti hyvin kiertää paikan museotilat, ennen kuin lähdettiin ajalemaan kotia kohti.
Nivalasta löytyy Crazyland, paljon kummajaisia pellolla.
Kivijärvellä puuta veistetty moottorisahoilla.
Yöksi tultiin Karstulaan, Wanhat Wehkeet museo ja leirintäalue. Huomenna sitten museon antimia.
Uudenkaupungin keskustaan mentiin rantakävelylle ja Bonkmuseoon.
Bonkmuseolta jatkettiin matkaa Luvian kautta Kaskiseen.
Lähdettiin kiertämään Suomea. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Pyhäranta, jossa pääsi saunaan ja uimaan. Roki löysi isoja murkkuja ja hattivattejakin oli lähellä.
Juhannuksena aina vaikeaa keksiä mitä sitä tekisi ja minne menisi. Tänä vuonna suunnaksi tuli vanha ruukkikylä Fiskars. Aikaisemmin keväällä oltiin udeltu, että oispa siellä matkailuautoilijalle yöpymismahdollisuuksia. Vastauksena saatiinkin, että kesäksi on tulossa kokeiluun matkaparkki.
Tästä innostuneena pohdimme, että mennäänpä kokeilemaan. Varasimme yhdeksi yöksi paikan, sekä juhannuksen paikalla olevasta kärrysaunasta sai saunomisajankin vielä illaksi.
Matkaparkin palveluja hoitaa Cafe Bar Pesula, josta paikalle tullessa saa avaimen sähkötolppaan ja huusien lukkojen koodin. Ehkäpä palvelun kehittyessä tulee suihkut sekä kemssan tyhjennyspaikka.
Seuraava päivä meni kierrellessä kylää tutustuen alueen tarjontaan. Harmillisesti Fiskarsin museo oli juhannuksen kiinni, mutta kävellenkin alueen historiasta sai tietoa hyvistä tietotauluista.
Jäätiin vielä toiseksi yöksi ja seuraavana päivänä käveltiin lähellä olevalle näköalapaikalle. Sieltä ei kylä näy, mutta mahtava suomalainen maalaismaisema kyllä.
Toivotaan, että tämä matkaparkki saa jatkoa tulevina vuosina ja, että vastaavia nähtävyyksien läheisyyteen järjestettyjä parkkeja tulisi lisää.
Muun myllerryksen jälkeen on terassin jatkeen pohja tasattu, tärytetty, laseroitu korko, sekä betonilaatat tukipisteiksi vaaitettu.
Tähän on hyvä rakentaa uusi runko ja laudottaa yli.
Jos joku ihmettelee, miksi terassin rakentaminen alkaa ulkopuolelta eikä seinästä, niin siihen on kyllä syynsä. Jääköön tässä vaiheessa vielä arvoitukseksi.
Parin viikonlopun puhailun jälkeen on hyvä tarkastella kättensä jälkeä. Saa nyt vähän aikaa olla näin ja visio terassin ulkonäöstä tarkentunee hiljalleen.
Tämän viikonlopun teemana on pihakiveykset. Kivituhkaa alle ja betonilaattoja päälle.
Ihan ekaa kertaa tälläistä teen ja tuntuisi onnistuvan ihan hyvin. Huomenna jatketaan ja ladotaan liuskekivilaattoja tuonne terassin edustalle.
Ei saatu liuskekiviä tehtyä, vaan jatkui vasta seuraavana viikonloppuna. Nyt nekin on ladottu.
”Hela” -viikonlopun voi viettää monin eri tavoin. Me puhkittiin pesten matkailuauto sekä myllertäen puutarhaa.
Aika tarkkaan kaksi vuotta sitten istutetuille pensaille annettiin uusi kuorikate. Jussi kitki nurmelta voikukan alkuja ja Tapio siisti kaivinkoneen jälkiä ja tasoitteli sen jäljiltä nurmikon paikkaa.
Siirretty vaahtera sai myös kuorikatetta juurelleen.
Pihapolkua on nyt mallattu paikalleen ja maanantaina saapuu säkkikuorma kivituhkaa, niin pääsee tekemän polun kiville pedin.
Vuokrattiin minikaivuri viikonlopuksi, että saisi terassin toisen puolikkaan perustuksen tehtyä paremmin ja samalla poistaa muutama vuosi sitten kaadetun orapihlaja-aidan juurakot.
Juurakot lähti, peräkärryllinen odottaa Sorttiin viemistä. Naapurin kanssa oikastiin samalla ratapölkkytukimuuria ja oja siivottu. Ojan kaato kaivolle vielä pitää korjata samalla kun tuohon laskee salaojaputkea ja peittää sen.
Terassin pohjatyöt vaatii vielä mursketta ja nurmialue tasoitusta, multaa ja siemennyksen.
Ja samalla kaivettiin maakaapeli autokatokselta roskakatokselle. Saa yhden ”karavansähköpaikan” roskikselle, kun matkailuauton paikka on siellä.
Sehän toimii. Sit pitää opetella tekemään itse pohjan taikina itse, jos jopa opettelisi juuren. Lidlin pakastepizza lämpeni hetkessä. Huomenna kokeillaan Grandiosa.
Tietenkin kaasuliitäntä on matkailuauton kanssa yhteensopiva.
Alkuperäiseen katsokseen mahtui yksi roskis. Päätimme lajitella pakkausmuovit ja -kartongin erikseen, joten tuli kaksi jäteastiaa lisää ja niille piti saada myös paikka.
Josko tälle talvelle saisi roskakatoksen takaisin. Vanhasta on käytetty päätyseinät. Tästä tulee nyt leveämpi, että mahtuu kaikki kolme astiaa.
Lopuksi syyskuun alussa huovutettiin katto ja maalattiin kaikki pinnat kertaalleen. Siistiä tuli.
Aamiaisen jälkeen ajoimme vanhan kaupungin laidalle parkkiin ja kiertelimme tovin Vanhaa Raumaa. Hienoa, että näitä on säilytetty!
Raumalta ajoimme Poriin etsimään Jussin iso-isän hautapaikkaa. Käppärän hautasmaan toimistosta saatiin koordinaatit ja pienen etsimisen jälkeen se sieltä löytyi. Hautapaikan kausi on umpeutunut ja sen ylläpidolle ei tulne mistään jatkoa. Mitähän sille kivelle tapahtuu?
Samaisella hautausmaalla on pohjoismaiden ainoa mausoleumi, Juséliuksen mausoleumi, Juséliuksen mausoleumi. Mausoleumin rakennutti liikemies Fritz Arthur Jusélius 11-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin viimeiseksi leposijaksi. Sigridin ja Fritz Arthur Juséliuksen sarkofagit ovat mausoleumissa nähtävillä.
Tänä kesänä on todennettu, että Turun ympäri voi ajaa ainakin kahta reittiä menemättä Turkuun.
Aamusta Automuseon, nähtiin Ile ja Sari.
Rauman Poroholmaa on kehuttu leirintäalueena, joten mentiin katsomaan millainen paikka se on.
Kittuisista siirryttiin takaisin Näsbyn torille, josta saatiin käsin tehty Houtskarin magneetti jääkaapin oveen. Suunta jatkui Mossalaan, josta on reitin ainoa maksullinen lauttayhteys. Saavuttiin ajoissa rantaan, mutta ei mahduttu ja meille tuli kahden tunnin odotus. Alueelta löytyi kuitenkin näköalatorni upean maiseman kanssa.
Mossala resortin terassin aidasta löytyy viehättävät merelliset lasimaalaukset.
Lautta kulkee Iniöön, jossa käytiin vilkaisemassa tietenkin kylän kirkko.
Jatkolaivaan kohti Kustavia ei myöskään mahduttu, josta seurasi myös kahden tunnin odotus rannassa. Hyvä tilaisuus tehdä ruokaa.
Leiripaikka löydettiin Vehmaalta, SFC Vankkuri-vehmas. Saavuttiin juuri kun miesten saunavuoro alkoi. Hyvä öljylämmitteinen kiuas miellyttävin löylyin.
Aamulla jatkoimme matkaa kohti Houtskaria pysähtyen matkalla Nauvon kirkonkylälle tutustumaan kirkkoon ja kylään.
Houtskarissa kävimme Näsbyssä Saaristomuseolla, joka oli jo tältä kesältä kiinni. Myöhästyttiin viikolla. Houtskarin kirkkoon pääsi tutustumaan.
Näsbyn vierasvenesataman ravintolasta saa sellaisen makkaraperuna-annoksen, että nälkä pysyy poissa jonkin aikaa.
Illaksi valikoitui Kittuisin leirintäpaikka, jossa Roki löysi ison kepin. Leirintäalue on aivan lauttasataman vieressä ja isojen laivojen väylä Turusta Maarianhaminaan kulkee vierestä.
Kesän toinen reissu Suomen kauniissa saaristossa alkaa Kaarinasta Saariston rengastietä kulkien. Illaksi saavuimme SFC Kaarina ry:n, Kuusiston saarella olevalle pienelle viehättävälle yhdistyksen alueelle. Matkalla käytiin ihmettelemässä Kasvihuoneilmiön valtavia munkkeja ja sitä kaupattavan rojun määrää.
Maarianhaminasta ajettiin Långnäsin satamaan odottamaan lauttaa Kökariin. Samaan lauttaan oli tulossa joukko vanhoja traktoreja joilla oli kokoontuminen Kökarin museolla.
Kierreltyämme saarta kävimme pikaisesti kyläkaupassa tekemässä pientäydennystä ruokakaappiin, josta siirryimme leiripaikalle Sandvik Gästhamn och Camping.
Varaamamme ykköspaikka oli toki lähellä huoltorakennusta ja palveluja, mutta kakkoseen pysäköinyt naapurimme oli hieman leveällä. Jos joskus tullaan uudestaan, paikat 9 ja 10 olisivat erinomaiset.
Seuraavana päivänä matkalla satamaan kävimme katsomassa Kökarin kirkkoa ja luostarin raunioita, jonka paikalla nykyinen kirkko on.
Matkakilometrit 98,2 km, josta lautat
– Långnäs – Överö – Sottunga – Kökar 49,4 km
Oli hyvä tilaisuus käydä Pommernilla saavuttuamme Maarianhaminaan joten vuorottelimme laivalla käynnin niin, että toinen odotti Rokin kanssa maissa ja toinen tutustui laivaan.
Laivalla käynnin jälkeen ylihinnoiteltu Ålands pannkaka ja kahvi.
Leiripaikaksi valikoitui Gröna Udden, osin siksi, että on ainoa täällä päin.
Perjantaista tuli taukopäivä ajamiseen ja kävelimme ensin koirapuistoon, jossa Roki haisteli hetken ja kyllästyi. Jatkoimme matkaa kohti Torikadun kävelykatua, josta lounaaksi löydettiin kiva pizzapaikka ja jäätelökioskilta jätskit kuplavohvelissa.
Kaupasta haettiin pikaiset täydennykset ja takaisin autolle.
Matkakilometrit 42 km, josta lautat
– 0 km
Yö Stallhagenin pihalla meni rauhaisasti. Täältä jatkoimme pohjoiseen Getan Soltunaan, josta aukeaa mahtavat näkymät yli Ahvenanmaan. Paikalla on myös useamman maston käsittävä radioamatööriasema.
Getasta jatkettiin matkaa Eckeröön, jossa tutustuimme Posti- ja tullitaloon. Täältä siirryimme Degersand Resortiin,josta saimme saunavuoronkin melkein heti. Jussi heitti täällä viimein talviturkin.
Matkakilometrit 95,9 km, josta lautat
– 0 km
Vårdössä hauskana yksityiskohtana on paikallisten koristeelliset postilaatikot.
Tälle päivälle tuli parempi sää ja oli mukava tutustua Bomarsundin linnoituksen rauniohin sekä Kastelholman linnaan ja ympäristöön.
Illaksi jäädään Gastropub Stallhagenin parkkipaikalle yöksi ja syödään hyvää ruokaa ja ehkä muutama olutkin nautitaan.
Matkakilometrit 32,6 km, josta lautat
– Töftölinjen 0,450 km
Kumlingen päivä oli lähinnä sateinen, niin käytiin vain kaupassa ja sen jälkeen satamaan odottamaan laivaamme Vårdöön suuntaan.
Vårdöstä löytyy Sandösund Camping, jonne leiriydyimme ja saatiin possun sisäfilee grilliin pyörimään.
Matkakilometrit 27,6 km, josta lautat
– Kumlinge – Enklinge – Hummelvik 26,3 km
Jonkin verran muodostui kiertelyä Brändön kunnan puolella, mutta ei sitä niin kauheasti nähtävää varsinaisesti ollut.
Brändöön kunnan muodostaa pieni saariryhmä. Näin sunnuntaina paikat aukeaa vasta klo 12:00, joten paljoa ollut tekemistä. Löysimme kuitenkin tähystystornin ”Torsholma hemvärnstorn”, joka on toisen maailmansodan aikaisen tornin paikalle rakennettu. Mahtavat näkymät ja paikalla pöydät ja penkit vaikka picnicille.
Torsholmasta lähtee lauttayhteys Lappo-Kumlinge-Enklinge-Hummelvik, joista meidän tämän iltapäivän päämäärä on Kumlingen Snäckö. Satamassa muutamaksi tunniksi parkkiin, ulkoiltiin ja keitettiin kahvit.
Leiripaikaksi valikoitui Ledholm Camping Snäckön puolella. Isäntä vaihtoi nopeasti suomeen kun yritimme ensin ruotsiksi. Alueelta voi vapaasti valita paikkansa, löytyy varjoisaa ja aurinkoisempaa paikkaa. Puuceita on kahdet, keittopaikka sekä suihkut löytyy. Alueelta saa SFC-alennukset.
Matkakilometrit 62 km, josta lautat
– Torsholma – Lappo – Asterholm – Kumlinge 26,5 km
Luulimme lähtevämme ihan ajoissa niin, että jäisi lauttoihin aikaa pari tuntia, ennen kuin tuo varattu 18:35 lautta menee. Niin siinä kuitenkin jännättiin sitten, että ehditäänhän Vartsalan lossiin 18:10, josta on lyhyt siirtyminen sitten Osnäs-Åva -lauttaan.
Matkalla käytiin lounastamassa Hiidenpirtissä possun leikkeet valkosipulipotuilla. Ihan hyvää safkaa saa tuolta.
Raisiossa pysähdyttiin täydentämään ruokakaappeja ja ostettiin Jussille unohtuneen hupparin sijalle toinen huppari sekä Haltin kuoritakki, jollaista Jussilla ei vielä ollutkaan, sillä vedenpitävä kevyt kuoritakki olisi ollut tarpeen monesti.. No nyt sellainen on.
Tämän jälkeen jännitettiin, että miten ehditään lauttoihin.
Perille, Fisketorper i Brändö, kuitenkin päästiin ja majoitusyksikkömme pääsi mukavasti rantaan lähelle saunaa. Ainoa vika oli jumalaton määrä hyttysiä. Roki tuntuu myös keräävän niitä ympärilleen magneetin lailla. Iltapalaksi otettiin ahvenanmaalaiset pannari hillolla ja kermavaahdolla ja lasilliset valkoviiniä.
Illaksi saatiin vielä vuoro saunasta ja pääsi mereen uimaan. Roki ja Tapio heitti talviturkin.
Matkakilometrit 251 km, josta lautat
– Vartsala 0,9 km
– Vuosnainen – Åva: 11,6 km
Maalatako vanha, vai uusitaanko kansilaudat? Alkoi olla aika kulunut ja tikkuja jäi jalkoihin vähän väliä, joten uusitaan.
Purettiin sitten runkoineen kaikkineen. Tuo oli suoraan maan päälle rakennettu ja osa runkopuista oli jo mätää. Jännittää mitä talon puoleisesta osasta löytyy.
Samalla saatiin tuhottua salavan kanto kokonaan pois tieltä. Saadaan jatkossa eheä terassin kansi.
Vanhemmen puolen purku olikin jo työläämpää. Mm ruuvien kannat oli osa ihan rikki, joten lautoja piti repiä irti. Alta löytyi vanhoja muotoiltuja betonisia laattoja, jotka on nyt kerättynä talteen. Pieni kerros multaa ja sitten hiekkaa.
Tuohon on hyvä perustaa uusi muutamalla kierrettävällä paalulla niin syvälle kun menee. Tarinat kertovat, että tälle puolelle on naapurien louhintakivet dumpattu rakentamisen aikaan.
Nyt tehdään terassi irti maasta ja vähän järeämmästä tavarasta. Kaksi paalua vaipui käytännössä routarajan alla ihan loistavasti. Yksi meni puoleen matkaa kunnes törmäsi kiveen ja ei mennyt syvemmälle ja terassin keskelle jäävä paalu meni kaikki 30 senttiä. Sillä nyt ei ole niin väliä kun ei tää maa edes roudi.
Runko palkit paikalleen ja koolauspuita laittamaan. Ensin ulkoreunaan ja sitten vielä kahden metrin jaolla takkahuoneen seinästä lukien parit, että saadaan laudan jatkopaikat. Muuten laitetaan muut hieman limittäin kiinnittämisen helpottamiseksi.
Ennen varsinaista kansilautojen kiinnitystä suoritetaan koeladonta, että näkee vähän mistä leikataan ja miten.
Hyvä syy koeladonnalle oli tietenkin mittaukset, oikea syy oli saada saunaterassi auki sen verran, että pääsee vilvoittelemaan.
Ajatus oli jo ennen koronaa kiertää Suomea tänä vuonna ja kesän lähestyessä lämpeni ajatus tehdä Ahvenanmaan saaristokierros. Lauttayhteyksillä voi kiertää pohjoisen kautta lähtien Kustavista tai etelän kautta Korppoosta. Kummallekin reitille kun huomaa jäädä yöksi välisatamien saarille, ei tule lisää hintaa jatkoyhteyksistä.
Hetken meni tulkita Ålandtrafikenin sivustoilta miten homma toimii, mutta tilaussysteemistä sai hyvin tehtyä reittisuunnitelman. Siitä voi helposti valita niin sanotut ”vihreät” yhteydet, jolloin lipun hinnasta sai kesäkaudella 80%.
Ensimmäiseksi yhteydeksi valittiin Osnäs (Kustavi) – Åva (Brändö) ajatuksella että jäämme Brändöön yöksi. Tähän kohtaan voi tehdä tilauksen loppuun ja jatkaa reitin rakentamista kun on saanut ekan välin maksettua.
Kun seuraavan välin yhteyden ottaa seuraavalle päivälle on loppu matka Hummelvikiin ilman lisämaksuja.
Paluumatkakin reititetiin samalle lipulla, mutta eteläisen reitin kautta Långnäs – Galtby (Korppoo), jolle yöpysähdys Kökarissa.
Tuon kun oli rakentanut, poimittiin yöpimisiin saarien leirintäalueita, joista osaan voi varata yöpymiset valmiiksi.
Taas se aika vuodesta kun saa sisustaa puutarhaa. Haettiin multaa ja kesäkukkia kauppareissulla ja oli loistava päivä puutarhapuhteille.
Sunnuntaille jäi vielä reilusti puuhaa.
Istutuksiin meni 80 litraa puutarhamultaa. Vuodatettu myös pari hikipisaraa.
Mitenkään mainostamatta on pakko sanoa, että Lidlin kivennäisvesimehut ovat ehkäpä parasta tässä touhussa.
Hangossa paistaa aina aurinko. Tällä ajatuksella päätimme, että Helatorstain tuomana pitkänä viikonloppuna mennään Hankoon. Hangosta löytyy Silversand camping, joka on näin tässä vaiheessa poikkeusajan värittämää kevättä auki kaikille.
Nyt on hyvä hetki koeponnistaa auto ja sen käyttö ennen kesäloman reissua. Auto kävi juuri aiemmin vuositarkastuksessa jonka yhteydessä myös kaasujärjestelmä on koestettu.
21.5.2020 Nokka kohti Hankoa.
Leiriydyimme iltapäivästä Silversandiin Hankoniemen pohjoisrannalle, mutta kuten kuvasta huomaa, oli ilta alkuun melkoisen tuulinen ja oli syytä ottaa lisäseinät käyttöön markiisin lisäksi. Maaperä oli tuossa kohtaa lähinnä hiekkainen, ja kiinnikkeiden lyönti maaperään saattoi vaatia useamman yrityksen, jotta löytyi pitävä kohta. Alueena vaikutti ihan viihtyisältä – varsinkin nyt, kun ei ole niin paljoa väkeä.
Hauskana yksityiskohtana pitää mainita, että alueelle tuli paljon muitakin Sunlight -autoja ja sattuipa saman Fabebook-ryhmän jäsenkin viereiseen ruutuun.
Leirin pystytysurakan valmistuttua ryhdyimme ruokaa tekemään. Mitähän oli, jotain makkaraa. Ei muista enää.
Sen vähäisen määrän, mitä tähtitaivasta tulee seurattua, niin hiemanhan noita taivaallisia tapahtumia tulee seurattua. Spottasin uutisen lähiavaruuden tapahtumista juuri tuona ja seuraavana päivänä, nimittäin lähekkän tai päällekkäin olevien Merkuriuksen ja Venuksen pitäisi näkyä tähän aikaan juuri aurinkonlaskun jälkeen luoteisella taivaalla auringonlaskun vieressä. No niinhän sitä luulisi. Mutta kun on noinkin kirkas taivas ja iltarusko voimakkaana, niin eipä näkynyt. Mutta auringonlaskut ovat aina yhtä mukavia, vaikka sellainen joka päivä tapahtuukin.
22.5.2020 Kävelyjä lähialueen kangasmetsissä. Maasto on kuin armeijan tyypillistä harjoitusaluetta.. Ja niinpä niin, Entisen Hangon varuskunnan maitahan nämä ovat tainneet ollakin.
Rokilla oli puuhaa keppien kanssa kävelyreissulla. Taisi olla vaan liian iso kannisketava.
Iltapäivällä ruoanlaittoa. Yllättävää, tuo oranssissa marinadissa uinut iso lerssi olikin ihan hyvän makuinen, pienellä häivähdyksellä inkivääriä.
Herkkusieniin meni täytteeksi pehmeää kermaista sinihomejuustoa ja tietenkin pekoniin käärittynä.
Lauantain käännyttyä kohden iltaa alkoi sää viilenemään muuttumaan taas normaalimmaksi. Sunnuntaiksi oli luvassa mahdollisesti vesisadetta heti aamusta, joten keräilimme tavarat ulkoa pois, jotta aamulla ei tarvitse todeta kaiken olevan märkänä.
Sunnuntaiaamusta ei sadetta sitten tullutkaan. Liikkeellelähtö oli kuitenkin ennakkovalmistelujen vuoksi nopea, sillä kaikki oli jo illalla pakattu kyytiin.
Emme kuitenkaan vielä jättäneet Hankoa, sillä pitihän tässäkin paikassa käydä pyörähtämässä. Kaupunki oli sunnuntaiaamusta hiljainen ja tyhjä. Tulliniemessä sen sijaan oli muutama autokunta, lienevätkö yöpyneet tai muuten vain tulleet nauttimaan aamukahviansa rannan tuntumaan.
Seuraavaa reissua odotellessa. Koskas se kesäloma alkoi?
Hauska ilta ravintollassa jossa sai vain paskaa palvelua tai oli saamatta. Tämä erikoinen tapahtuma oli järjestetty Satama Bar & Bistro ravintolassa Helsingin Kalasatamassa.
Odotimme ehkä vähän enemmän esiintyjiltä ja ehkä hieman enemmän osallistamista. Safka oli fantastinen, vaikka esillepano vähän olikin… Kiitos tästä mennee ravintoloitsijalle.
Alkupalaksi oli juustolautanen tai bataattikeitto. Pääruokana lihanpala (naudan sisälfilee) tai kukkakaalia. Jälkiruoaksi jotain banaania s-kierrekeksipedillä ja kermavaahdolla (Banoffee).
WC:ssä oli hyviä mietelauseita kohottamaan mielialaa.
Lux Helsinki 2020 teoksista oikeastaan mikään ei ollut erityisen mieleenpainuva. Parhaat palat löytyi lyhtypuistosta. Kakkoskohteessa ollut omituinen läpikäveltävä naruteos, johon joutui jonottamaan kohtalaisen pitkään ja osoittautui varsinaiseksi pettymykseksi.
Jonotuskohteissa olisi toivonut olevan laskostetut jonotusalueet, jotta tietää mistä jono oikeastaan alkaa.
Toivotaan ensi vuodelle taas jotain säväyttävää,
Visiitti Helsingin kaupungin talvipuutarhaan.
Aina on varaa parannella. Tällä kertaa tiskialtaan hana sai vaihtua korkeampaan malliin. Kesällä kun käytiin Obelinkissä löydettiin sellainen ja todettiin, että nyt vaihdetaan.
OH3SFC (OH3CRAC) kokoontui Vankkurimännikön leirintäalueelle viettämään mukavaa viikonloppua.
Jussi sai kuulla vapautuvasta baaritiskistä siskonsa naapurilta, joka tiesi parturiliikkeen Töölössä olevan lopettamassa ja luopuu kaikista kalusteista. Tapio kävi paikalla katsomassa, millainen ja missä kunnossa baaripöytä on.
Pöytä vaikutti oikein sopivalta tarpeeseemme ja sovittiin sen nouto heinäkuulle, kun liikkeen toiminta on loppunut.
Nyt lomien jälkeen oli hyvää aikaa putsata ja ehostaa tuota baaritiskiä. Hiotaan pinnat puhtaaksi ja suojataan kunnon lakalla.
Siinä se alkaa olla. Vielä äänentoistoa baariin ja tiskin takaa kaapinovien viimeistely.
Tämä kesälomamatka lähenee loppuaan. Tänään kulutetaan aikaa alueella ja illaksi laivaan.