Kirjoittajan arkistot:oh2glg

Tietoja oh2glg

Pituusrajoitteinen ja ylilevitteinen ihmislahkoon kuuluva torvelo. Kävelevä muunnossana-automaatti. Ja mikä pahinta, #radioamatööri sekä #karavaanari.

21. – 22.7. Kesälomareissun lähtöpäivä ja meren kyntämistä

Jo joutui syksy, talvi, kevät ja alkukesä lomia odotellen, nyt se alkaa: Kesälomareissu. Tälle vuodelle matkan kohdealueeksi valikoitui jälleen Euroopan alue, tarkemmin johonkin Saksan ja Italian välimaastoon. Säätiedotteissa esiintyneet Euroopan alueen helteet eivät saaneet toisiin ajatuksiin matkan suunnasta, sillä matkailuautoon on aiemmin asennettu asuinosaan viilentävä ilmastointilaite.

21.7. Suunta Vuosaareen

Iloiset matkaajat

Lähtöpäivä, kuten sitä edelliset päivät, sisälsivät pakkausta ja auton hyllyjen täyttöä tavaroilla, joita ehkä saattaisi tarvita: Vaatteita, astioita, rojua ja muuta sen sellaista. Varmaa on se, että jotain oleellista unohtuu kuitenkin. Tämän muistaen koetimme välttää lähtöstressiä, vaikka vähän se koetti päästä pintaan.

Suunta maailmalle vie Kehä-III kautta.

Lähdettyämme liikkeelle suuntasimme ensin kohti Vuosaaren satamaa, johon piti saapua pari tuntia ennen laivan lähtöä.

Check-in tehty ja nyt odotellaan laivaan pääsyä.

Vuosaaresta matka jatkuu Finnlinesin aluksella Finnladyllä kohti Saksaa ja Travemünden satamaa.

Roki tutustuu laivan palveluihin

Lähtö- ja meripäivän tunnelmia laivalta

Pesua ja puunausta ennen lomia

Ennen kesän tulevia reissuja oli tiedossa, että matkailuauton pinnoissa ei ole vahaa. Toisaalta jo ajatus auton pesemisestä ja vahaamisesta nostatti hien jo valmiiksi pintaan, teki mieli kyllä joko jättää tekemättä tai ulkoistaa sekin homma jollekin toiselle. Aiemman matkailuauton vahaus oli nimittäin melkoinen urakka, joskin johtui osin siitä, että edellisten omistajien aikana sille ei juuri ollut tehty mitään ja samalla poistettiin turhat tarrat pois. Tämä toki jätti muistikuvan, että ”ei enää ikinä”.

2019-06-16 11.05.14-1.jpg

Pienimuotoinen hintojen tarkistus netistä vakuutti, että tuo homma kyllä kannattaa tehdä itse kuitenkin. Hinnat olivat melkoisen suolaisia, eikä nyt puhuta muutamista kympeistä vaan satasista. Sillä rahalla ostaa monta laatikkoa olutta ja sitähän kuluu tuossa touhussa.

Pesemisen tarvikkeet

Ensin tehtiin pesu (Tapio pesee kuvassa), jolla poistetaan irtolika ja tarvittaessa pinttynyt lika esimerkiksi älyttömän tehokkaaksi osoittautuneella Autoglymin Caravan Cleanerilla. Samoin on havaittu tehokkaaksi aineeksi StarBriten mustien raitojen puhdistusaine. Pesuun käytettiin soveltuvissa kohdissa sekä painepesuria että teleskooppivarrellista harjaa ja sientä sekä pesukinnasta, joka oli sellaista mikrokuitukangasta sellaseen neliön muotoon ommeltuna ja siinä on käden mentävä aukko resorilla. Ihan toimiva keksintö. Painepesurilla ei saa suihkia ihan joka paikkaan, kuten butyylimassalla tiivistetyt saumat, ikkunat sekä jääkaapin aukot, lämmittimen ulostuloventtiilin reiät ja ja muut luukulliset aukot. Samoin paineen kanssa pitää olla tolkku päässä että ei riko muitakaan paikkoja.

Aiemmin hankitut Autoglymin  ja Star Briten vahat ovat vallan toimivia vahaamisessa, joskin vaatii ensin levityksen ja sitten kuivuneen pinnan kiillottamisen puhtaalla liinalla tms. joka tapauksessa, ja on sanottava että Autoglymin vaha oli ehkä helpommin levittyvää ja kiillotettavaa.

Pahoittelemme yksipuolista mainostamista Motonetin myymälän sivuille, mutta se nyt sattuu olemaan sekä lähellä että kotimainen myymäläketju. Emme saa tästä mitään sponssia. Pitäisi varmaan kysyä 😀

Kopparnäs

17.8.2018

Vielä Jussin viimeisenä lomaviikonloppuna lähdettiin puskailemaan, siis harrastamaan puskaparkkileiriytymistä keskelle luontoa ilman sähköä ja muita lähimukavuuksia.Roki oli toki heti lähdössä mukaan, tosin riitti kun sanoi vaan että ”lähteekö Roki mukaan?”, ja tuo otus on heti innosta soikeana lähdössä – tietämättä yhtään minne ja miksi. Tästä se matka alkaa!

Perillä viimein ja muutamat tavarat levitettynä leiriytymistä varten. Pian taas liha kypsyy Cramer-matkagrillissä.

Jostain syystä – vaikka ei ole edes kuuma – niin Rokin mielipaikka näyttää olevan aina auton alla. Sieltäkin voi tarkkailla ympäristöä ja on viileää.

Huoltoa ja pesua

Kotiin päästyämme pestiin useampikin koneellinen pyykkiä. Hyvin nukutun yön jälkeen oli aamusta sopiva sää, joten pestiin matkailuauton pinnasta kertyneet ötökät ja lika pois ja samalla levitettiin pintaan kevyt pesuvaha.

Eipä se kauan siinä pysy mutta onpa nyt ainakin muutaman sateen verran siinä pinnassa.

Kattoa ei nyt joudettu tekemään, alkoi nimittäin satamaan ja siinä vaiheessa oli muutenkin aika kuitti. Lämpötila kun taas nousi yli 27 niin tee siinä nyt jotain. No, ruoan yhteydessä sai maistella jo aiemmin tuttua olutta.

Kahvitteluhetki matkalla kohti kotia

2.8.2018

Mynämäellä lämpötila alkoi nousta jo aamutuimaan yli hellerajan lähtiessämme matkaan heti, kun aamiainen ja muut aamutoimet tuli tehtyä.

Myös Rokin kanssa koetettiin keskustella päivän reitistä ja menopaikoista mutta Roki keskittyi lähinnä kuuntelemiseen ja tärkeältä näyttämiseen.

Alkuun oli ollut mietteenä, josko tuolla saaristossa pitäisi piipahtaa. Todettiin, että saaristoreitti tulisi yhden lauttaylityksen kohdalla maksamaan hieman enemmän, kuin oli nyt valmiutta tuohon uhrata joten aloimme empimään.

Muutenkin halusimme saada auton perään törmänneen moottoripyörän aiheuttamien vaurioiden korjausprojektin käyntiin mahdollisimman pikaisesti, joten aikaistimme paluuta pääkaupunkiseudun tuntumaan – siispä Turun ohitustietä pitkin 1-tielle ja päädyimme Hyvinkään Best Caravaniin. Vauriot kuvattiin ja niiden perusteella laaditaan kustannusarvio vakuutusyhtiön ihmeteltäväksi. Toivottavasti arvio ja korjauslupa saadaan nopeasti.

Täältä lähtiessä olikin helppo käydä tervehtimässä Artelin Teroa (OH2ROCK) perheineen. Kiitos kahvista ja pikkusyötävistä.

Myös Roki sai tavata jälleen Sissi-dobermannineidin. Vauhtia ja menoa riitti koirilla. Edes kunnollista kuvaa ei saatu kun eivät pysähtyneet hetkeksi mihinkään.

Matkalla kohti kotia kävimme vielä Ämmässuon sorttiasemalla. Siellä kun saa punnitettua ajoneuvonsa ilmaiseksi – kunhan ei pyydä siitä virallista raporttia. Painoa tuolloisella lastilla oli 3480 kg. Vielä ollaan alle sallitun kokonaispainon.

Viimein päästiin kotikonnuille ja kannettiin pyykit ja muut tavarat taloon. Pesukoneelle on siis hommia tiedossa useammankin satsin edestä. Ja taas mennään saunaan.. Aah.

Käynti Laitilan Juomatehtaan myymälässä, sekä jäätelöä Luvialla

2.8.2018

Aamu Kaskisissa alkoi aamiaisella, jota ryyditti leirintäalueen isännän Rogerin vaimon leipomat kakunviipaleet. Mariestrandin leirintäalueesta jäi hyvä mieli ja muistot. Isäntäperheellä oli juuri saatu koiranpentu, Banjo. Söpö koiruus!

Matkalla etelään mietimme, mihin jatkaisimme seuraavaksi. Ehkäpä Poriin, kenties Raumalle?

Ennen reissua oli eräänä ajatuksena monista myös saaristoreitin läpikulku. Yhden lauttaosuuden hinta kuitenkin säikäytti meidät pois siltä reitiltä tällä kertaa.

Matkalla pysähdyimme Porissa pienelle täydennykselle, sillä ruokakaapin pohja näkyi jo.

Porista alaspäin tullessa Jussi huomasi, että edessä on Luvia ja siellä on Jussin edesmenneen isän nuoruuden ystävä, jonne oli voimassa kahvittelukutsu. Kahvin sijaan nautimme marjaisaa jäätelöä ja jutusteltiin leppoisassa kesäsäässä. Harmi, että tämäkin tuttavuus tuli postuumisti esiin. Noh, sellaista sattuu. Hyvä, että törmättiin näinkin. Kiitos jäätelöstä sekä kesän tuokiosta Kirsti ja Heikki Uusilehto! Törmätään taas uudestaan.

Matka jatkui jälleen ja vastaan tuli Laitila. Hmm, Laitila, mistä se on tuttu paikka? No Laitilan Kukosta toki!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Päivää oli kulunut tässä kohtaa sen verran pitkälle, että halusimme etsiytyä seuraavaan yöpymispaikkaan. Sellainen tulikin vastaan kuin puskista, ei ollut nimittäin leirintäaluekirjoissa Lemmi Caravania.

Paikka vaikutti vähän syrjäiseltä eikä paikalla ollut henkilökuntaa tai mitään muutakaan. Sitten meidät huomasi paikalla jo ollut asiakas – vai oliko kausipaikkalainen – joka opasti ja kertoi miten tällä leirialueella asiat toimii.

Paikka se on tämäkin, joten täällä nyt sitten ollaan seuraava yö. Mukavan pehmeä nurmimatto jalkojen alla on kyllä hieno asia.

Illalla taas saunaan. Kyllä puulämmitteinen sauna vaan on aina iloinen asia.

Kaskinen Kaskis

1.8.2018

Larsmon ampiaisten keskeltä matkattiin Pohjanmaan peltomaisemissa, osin kolme vuotta sitten ajeltuja tuttuja reittejä pitkin. Matkalla tuli vastaan Jussin nimikkopuisto.

Täällä rannikolla voisi kuvitella olevan paljon radioamatöörejä, mutta ei, tien varsilla nähtävät korkeat ristikkomastot ovat ruotsin television vastaanottoa varten.Tuossa mastossa tosin taitaa olla muutakin.

Tällä kertaa muodostui ajatukseksi ettei ajettaisi tänään kovin pitkään, joten lyhyen siirtymisen jälkeen saavuimme Kaskisiin. Kaskinen on pinta-alaltaan Suomen pienin kunta ja kaupungin asukasmäärä on toiseksi pienin. Taitaa Kauniainen olla se pienin.

Lämpöä piisaa. Sisällä ei tule ainakaan vilu.

Rokille viilennystä

Lämpötilan ollessa edelleen helteinen oli syytä antaa helpotusta Rokille. Siispä uimaan:

Mennessä rantaan leirintäalueen toimistorakennuksen vierellä oli alueen raaka vahti, johon Roki tutustui:Peloton peto! (tuo jänis siis)

Illalla pääsi taas saunaan kohtuullisella hinnalla, mikä näin hellepäivän päätteeksi oli sopiva kruunaus. Saunassa oli jännä ratkaisu: Siinä ajettiin kahta postilaatikkokiuasta rinnan. Yksi on ollut vissiin vähän liian pieni, eikä ole raaskittu hankkia kokonaan uutta, mutta vähän isompaa.. Heh. Valitettavasti kuvaa tuosta ratkaisusta ei tullut otettua. Samoin sähköasennukset oli hieman hmmh… erikoisia. Mutta ehkäpä tuokin on vähän NMP (Not My Problem).

Hellettä pakoillen

31.7.2018

Viinaa rannasta

Torniosta lähdettiin valumaan kohti etelää heti aamutoimien jälkeen. Lämpötila alkoi nousta uhkaavasti heti aamusta. Onneksi auton ilmastointi toimii ja pitää ajaessa ainakin ohjaamossa olotilan siedettävänä.

Ennen Torniosta poistumista pysähdyttiin kaupoilla ja samalla kun olimme lähellä Ruotsin rajaa, Jussi halusi käydä Ruotsissa Haaparannan Systembolagetissa ostoksilla. Tämän kesän radioamatöörileirin aikana OH6JAT maistatti erinomaista rommia, jota ei saa Suomesta, mutta Ruotsin alkosta saa.

Joten auto hetkeksi parkkiin lähelle rajaa, sillä autolla sinne Ruotsiin ei kannata mennä koska Rokille pitäisi tuosta syystä hankkia ekinokokkilääkitys. Ruotsissa käynti piti tehdä siis kävellen, mutta sehän onnistuu. Tapio ja Roki jäivät rajalle odottelemaan ja Jussi käveli rajan yli viereiseen Systembolaget-ketjun myymälään.

Roki ihmettelee, minne Jussi meni.

Skortsio!

Matka jatkui taas eteenpäin kohti etelää kun hankinta oli tehty. Mietimme, että tullako rantaa myöten tuttua ja tylsää reittiä vaiko mennäkö sisempää maantietä myöten. Valitsimme jälkimmäisen ja köröttelimme Limingan jälkeen 86-tietä E4-tien sijaan.

Matkalla todettiin, että ulkolämpötila vaikutti epätodelliselta auton mittarin näyttäessä +32C. Ehkäpä seuraava yöpaikka voisi olla kuitenkin lähellä rannikoa ja merta… Niinpä keulan suunnaksi otettiinkin Kaustisen sijaan Pietarsaari. Pysähdyttiin siis ennen Pietarsaarta Strandcamping -leirintäalueelle. Lämpötila olikin paljon miellyttävämpi, varsinkin kun Kokkolan yli meni ukkosrintama sateineen. +26C on paljon parempi.

Myös Roki pääsi hieman pulikoimaan kirkasvetiseen mereen. Hauskaa oli!

Täällä oli paljon ampiaisia jotka koettivat kovin päästä sekä olutpulloon ja matkailuautoon sisälle. Työttömät lentävät k*sipäät!

Onkohan Roki aamukankkusessa? Hieman savuisa portteri oli kyllä maukasta.Tästä eteenpäin jatketaan jälleen kohti etelää.

11-12.8. Peräkorpirock 2017

Jälleen jokavuotiseen tapaan olimme kutsuvieraille tarkoitetussa yksityisessä tapahtumassa PeräkorpiRock, jonka järjestivät Pelmu Ry (Peräkorven elävän musiikin yhdistys) ja erityisesti puuhamiehenä Tero Arteli OH2ROCK/OH2LCQ sekä Joni Bäcklund OH2NJR. Sekä lukuisa joukko vapaaehtoisia.

Ja perinteisesti Mikko käy lauantaiaamulla kahvilla.

12.8. Saue – Kirkkonummi, Suomi

Mukavan yön jälkeen oli hyvä suunnata Tallinnan Rocca al Maren Prisman kautta satamaan. Matkalla myös tankki täyteen edullisempaa dieseliä.

Puolen päivän laivalla sitten kotia kohti. Kotona viimein 4184 kilometrin jälkeen.

Kotona – Na zdraví!

No niin, kotiin tultu ja sauna lämmin. Sen kunniaksi, Na zdraví!

11.8. Kaunas – Saue (Viro)

Ilta tosiaan oli myöhäinen ja olo oli kuin 700 kilometriä matkustaneella. Aamun peseytyminen ja suihku teki hyvää.

Kirjautuminen aamulla Kaunas Campingiin yön majoitukseen sekä maksaminen. Sitten Rokin kanssa ulos. Sitten voi tulla tekemään varmaan reissun viimeistä aamiaista.

Sitten ajettavaksi yhtä menoa kohti Tallinnaa Latvian läpi lähes pysähtymättä. Laivayhteys on varattu seuraavalle päivälle.

Tallinnan ulkopuolella Sauen kylässä on uusi, pari vuotta vanha leirintäalue Vanamõisa Caravanpark, joka on kuin tehty laivaa odottaville kotiin palaaville poroille.

10.8. Domasławice – Kaunas (Liettua)

Tunnilla aikaisempi lähtö n. 08:00 paikallista aikaa. Puuh. Lääh. Koko päivä ajoa. Nähty lähes 700 kilometrin matkalla hulluja ohituksia ja kusipäisiä perseessäroikkujia.

Pysähdytty useamman kerran kusitauoille sekä Łódź:ssa ostoshelvettiin lähinnä vessatauolle, mutta samalla myös ostamassa viimeiset olutmaistiaiset Puolasta. Sitten pysähdytty pikaiselle kusi- ja tankkaustauoille sekä vähän ennen rajaa vielä Biedronka- ruokakauppaan, joka on kuin Puolan versio Lidlistä, mutta leppäkerttu-logolla..

Ajettiin vähän kelloa vastaan, sillä tavoittena oli ehtiä Kaunasiin ennen klo 22, sillä muuten joutuisi puskaparkkiin.

Matkalla kummastusta aiheutti, että monet vilkautti meille valoja sekä yksi soitti torveakin, mutta syy jäi epäselväksi. Ehkä selviää joskus. Toivottavasti.

9.8. Praha – Wrocław (Puola) – Domasławice

Kirjanpito kuntoon ja liikkeelle. Wrocławin kautta kaupat ja lounas ja jatkettiin vielä vähän matkaa Twardogóran kylään Campus Domasławice leirintäalueelle yöksi, jossa Roki tutustui staffin pentuun. Matkalla otettiin ruuhkassa vähän pusua liikenneohjaustolpan kanssa. Vähäisiä vaurioita, ei vahinkoa.

8.8. České Budějovice – Praha

Täällä taisi tulla meidän reissun kääntöpaikka ja hiljalleen on aika suunnata takaisin.

Plzenistä karavan.cz -verkkokauppa vastasi, että heillä ei ole varastossa mitään, jotta siis ei saada markiisin seinää eikä aurinkosuojaa tuulilasiin. Pitää siis etsiä varmaan Suomesta. Suunta siis Prahaan ja mietitään, mitä siellä tehdään.

Prahassa saavutaan pienelle saarelle venesataman leirintäalueelle Caravan Park Prague (Street view) ja ”päivä Prahassa”. Ei juurikaan turismia tällä kertaa. Käytiin kaupassa. Saaren pohjoiskärjestä kätevä venekuljetus Vltava-joen yli kaupungin puolelle ja siitä olisi vielä varmaan päässyt Malá Stranan puolelle, jos olisi huomannut kysyä. No ei pieni kävely haittaa.

OC Nový Smíchov -kauppakeskukseen taaperrettiin siis jos löytyisi Rokille vaikka iiso iso keltainen pallo. Mutta ei, Pet Center oli kiinni remontin takia.

Isännille kaljaa Tescosta ja takaisin leirille. Matkaa taitetaan kahdella ratikalla. Ensimmäinen kääntyi väärään suuntaan, mutta sieltä tulikin meille sopiva ratikka, joka vei suoraan venelaiturille. Ja näin illaksi ruoan laittoa ja sitten yöpuulle.

JK: Leirillä oli (nuoria) italialaisia PALJON ja maisemat hyvät 🙂

7.8. České Budějovice

Kierrettiin kaupungilla katsomassa paikkoja. Viereisen puiston läpi kulkemalla pääsee silloille, jotka vievät vanhaan kaupunkiinja keskustorille. Roki poseerasi erään hotellin edessä, jossa Perttu ja Laura oli yöpynyt joitain viikkoja aikaisemmin.

Jatkettiin kiertelyä ja kaapattiin oluet Polo pizzeriassa, jossa Roki sai heti vesikulhollisen eteensä ja kokkitäti toi vielä kinkkusiivuja! Oho. Ymmärrettiin saksankielen mukaan, että hänelläkin on ilmeisesti Rottis. Ei oikein ollut yhteistä kieltä.

Käveltiin keskustaa kiertävää puistoa kohti Laulan suosittelemaa pienpanimoa lounaan ajatuksella ja maistelemaan oluita. PÖH! Paikka on sunnuntaina KIINNI! Sunnuntai kun oli, niin kaikki paikat oli kiinni, joitain ravintoloita lukuunottamatta.

Lounaaksi sitten ketjuravintola Vendettan ”Czech Special”, joka osoittautui ihan hyväksi.

Löytyipä yksi Alpha-rotsien kauppakin, mutta ei lähdetty koiran kanssa katsomaan – ja kiinnihän sekin olisi varmasti ollut.

Palattiin loppumatkalla leirille käytiin sen viereisen puiston reunalla olevassa Kaufmanin kauppakeskuksessa taas ostamassa vesi- ym. täydennyksiä. Otettiin 0,5l Budweiser pullot, á 0,60€. Pantteineen! Sitten loppusunnuntai meni vähän laiskotellessa ottaen aurinkoa – ja Rokilta leikattiin kynnet.

6.8. Opatov – České Budějovice

Tuore leipä oli hyvää! – Jussi

Siitä tuoreesta leivästä tulikin muistona mieleeni ne ajat, kun kaupasta sai vielä hyvää leipää. Nykyään tuppaavat olemaan mautonta höttöä.

Käytiin yhdessä lenkillä Rokin kanssa, josko olisi nähty tulomatkalla nähtyjä lampaita. Siinä olisi ollut Rokille ihmettelemistä. Harmi vain, olivat tänä aamuna jossain muualla.

Rokin kanssa lenkkeiltyämme käytiin vielä pikaisesti suihkussa ja pakattiin leiri kasaan ja lähdettiiin taas matkaan.

Muutaman pikkukylän jälkeen – kun päätimme mennä pikkuteitä moottoriteiden sijaan – tömättiin johonkin elämää suurempaan ruuhkaan ja loputtomalta tuntuvaan jonoon. Kun lopulta reilun pulen tunnin päästä nähtiin syy, oli kyllä hieman turhautunut olo: Kahden risteävän tien kohdassa oli tietyö ja liikennettä ohjattiin liikennevaloilla, joiden ajoitus oli NIIN syvältä perseestä, etä sitä ei haluaisi kaivaa sieltä pois.

Sitten pian jo pysähdyttiin kaupungissa nimeltä J. Hradec, jossa oli Bauhaus ja Tapsa tapansa mukaan löyti kaikenlaista ostettavaa, kuten haravan, jota olisi tarvittu Varsovan Majawa Campingissä, missä maa oli täynnä luumuja tai kriikunoita. Paljon helpompaa saada ne pois tieltä haravalla kuin käsin noukkien.

Sitten pikainen käynti Tescossa ja lounaaksi valikoitui ostoskeskuksessa ollut kiinalaisravintoja, jossa tyttö puhui hyvä englantia.

Sitten suunnattiin Budweiserin kotikaupunkiin České Budějovice:iin ja leirintäpaikkaan, joka toimii myös motellina että jonkinmoisena elämyskeskuksena, Villa Resort Dlouha Louka Autocamp. OIkein uima-allas ja sauna motelliasukkaille! On prameaa…

Vieressä on hieno ja aika iso puisto, jonka läpi kävellen pääsee vanhaan kaupunkiin. Siellä käytiinkin seuraavana päivänä.

5.8. Ostrava – Opatov

Aamulla hain tuoretta leipää lähikaupasta ja muuten normaalien aamutoimien jälkeen auto pakaten ja liikkeelle.

Brnosta kaupasta illaksi ruokaa ja oluita salkuittain kotiin vietäväksi. Bauhausistakin vielä työkalulaatikon jatko-osa, harava ja pulttisalpa Rokin ruokalaatikolle.

Lounaaksi kiinalaista.

Vidlák Campingille jäätiin yöksi ja on muuten hieno paikka! Täynnä hollantilaisia ja on isännätkin sieltä. Täältä saa aamuksi tuoretta leipää, kun se tilataan edellisenä iltapäivänä.

4.8. Ostrava, Poruba

Päivä Ostravassa. Edellisiltana käytiin VR Levskyssä (sivut vain tsekiksi) syömässä illalla ja ostamassa CZ/T-Mobile data-SIM. Täällä nyt kuitenkin ollaan maassa hetki. Roki jäi vahtimaan vaunua (matkailuautoa).

Sen jälkeen otettiin Roki mukaan ja rehtiin ratikalla retki keskustaan. Roki oli hämillään liikenteestä ja ratikan äänistä.

Noin 30°C pilvetön päivä ja kuuma tulee äkkiä. Aika-ajoin Rokille vettä. Hyvä että on kokoontaitettava kuppi taskussa. Ostravice-joen varteen kävelylle, tosin Rokin oli pakko päästä varjoon nurmelle makaamaan..

Masarykovo náměstí -torin (Street view) laidan kahvilassa otetaan hellejuomiksi Hoegaardit ja Rokille lisää vettä. Roki sai vahingossa myös suihkun ohiajaneesta sumuttavasta vesikuorma-autosta 😀

Lounaaksi tukevat pizzat Opatijasta (street view), vaan kesti tunnin saada ja sittenkin ne tuli eri aikaan! Mutta olivat hyviä. Lopuksi kämpille toiseksi yöksi. Aamulla jatketaan Brnon kautta eteläosiin/länteen.

2.8. Częstochowa

Kävelykierros Jasna Góra ”Mustan Madonnan” luostarin puistossa. Jälleen kohtuu kuuma päivä. Kaupan kautta takaisin leiriin, jossa teimme lounaan. Iltapäivällä hyvää aikaa pestä lakanat.

Illalla tuli viereen Albaniasta paluumatkalla oleva suomalainen pariskunta. Kuusi viikkoa ovat matkaa tehneet ja aika tarinoita kertoilivat kokemuksistaan. Muun muuassa, Puolassa on edullista korauttaa autoa ihan merkkiliikkeessä. Liikennekokemukset kuulostaa jotenkin tutuilta: Vasemmalta kaistalta käännytään oikealle ja tietenkin oikealta voi tehdä U-käännöksen.